Kevytyrittäjyys – trendi joka tuli jäädäkseen?

20. maalisk.

Kevytyrittäjyys on ollut nousussa koko 2020-luvun. Se on tapa harjoittaa liiketoimintaa, jossa yksittäinen henkilö voi toimia itsenäisenä yrittäjänä ilman perinteisen yrityksen byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa.

Kevytyrittäjä on henkilö, joka harjoittaa itsenäistä liiketoimintaa ilman omaa yritystä. Termillä tarkoitetaan yleensä kevytyrittäjän laskutuspalvelun kautta työstään laskuttavaa tekijää, mutta myös toiminimellä tai pelkällä verokortilla on mahdollista tehdä työtä joustavasti ja “kevyesti”.

Omalla toiminimellä työskentelevät yrittäjät hoitavat hallinnolliset paperityöt itse, kun verokortilla työskentelevien toimeksiantajat huolehtivat palkanmaksuun liittyvästä paperityöstä. Laskutuspalvelua käyttävät kevytyrittäjät puolestaan ulkoistavat paperien pyörityksen ja maksavat siitä palveluntarjoajalle.

Koronan kiihdyttämä trendi

Tilastokeskuksen mukaan kevytyrittäjyys lähti voimakkaaseen kasvuun koronavuonna 2020, jolloin kevytyrittäjien määrä lisääntyi kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Palkkaa tai työkorvausta laskutuspalvelun kautta saaneita kevytyrittäjiä oli vuoden 2020 aikana yli 44 000. Valtaosalla oli ohessa toinen palkkatyö.

Kevytyrittäjien määrän nousua selittää varmasti koronan kerrannaisvaikutusten lisäksi osaltaan laskutuspalveluiden sekä itse kevytyrittäjyyden näkyvämmäksi tuleminen. Kevytyrittäjäksi ryhtyminen on myös muihin yritysmuotoihin verrattuna helppo ja suoraviivainen prosessi, joka madaltaa aloittamisen kynnystä.

Kevytyrittäjäksi voi rekisteröityä laskutuspalvelussa veloituksetta heti, ilman pitkiä perustamisprosesseja tai alkupääomaa. Laskutuspalveluiden tarjoajia on useita. Asiakkaat kevytyrittäjän tulee hankkia itse. Kevytyrittäjän tulee myös itse huolehtia sosiaaliturvastaan ja eläkevakuutuksestaan.

On tärkeää ymmärtää itseä koskevat velvoitteet ja rajoitukset sekä harkita huolellisesti, sopiiko kevytyrittäjyys omiin tarpeisiin ja tilanteeseen. Ennen päätöksen tekemistä on suositeltavaa keskustella kokemuksista muiden kevytyrittäjien kanssa tai ottaa suoraan yhteyttä asiantuntijoihin tai viranomaisiin kevytyrittäjyyteen liittyvien käytäntöjen ja velvollisuuksien selvittämiseksi.

Kevytyrittäjien yhdistys Uusi työ ry on arvioinut, että Suomessa olisi noin 150 000 kevytyrittäjää. Vuoden 2021 lopussa Uusi työ ry:n (laskutuspalveluita tarjoavilla) jäsenyrityksillä oli 217 000 käyttäjää. Ihan pienestä ilmiöstä ei siis ole kysymys, eikä trendi näytä laantumisen merkkejä koronavuosien jälkeenkään.

Mitä laki sanoo kevytyrittäjyydestä?

Kevytyrittäjyys muistuttaa luonteeltaan paljon freelancerina toimimista. Keskeiset erot löytyvät lain määräämistä velvoitteista sekä verotuksesta. Kevytyrittäjällä laskutuspalveluyritys hoitaa kaikki työkorvaukseen liittyvät lainmukaiset maksut ja paperityöt. Freelancerin kohdalla nämä velvollisuudet ovat joko toimeksiantajan, freelancerin itsensä tai tämän kirjanpitäjän vastuulla.

Kevytyrittäjän verotus on suoraviivaista; tulot lasketaan yhteen ja laskutuspalvelu hoitaa ilmoitukset verottajan suuntaan. Kääntöpuolena laskutuspalvelua käyttävät kevytyrittäjät eivät pääse nauttimaan kaikista veroetuisuuksista, joihin Y-tunnukselliset yksityiset elinkeinonharjoittajat ovat oikeutettuja. Liiketoimintaa sivutoimisesti harjoittavan kannattaakin ottaa verotukselliset asiat tarkoin huomioon yritysmuotoa valitessaan. Esimerkiksi valokuvaaja ei kevytyrittäjänä voi kirjata kameraa verotukseen liiketoiminnan kuluksi ja menettää näin rahanarvoisen veroedun.

On hyvä huomata että juridisessa mielessä kevytyrittäjä on usein “oikea” yrittäjä, sillä Suomen laki ei tunne välimuotoa yrittäjän ja työntekijän välillä. Tämä tulkinta ulottuu tukijärjestelmiin asti. Esimerkiksi Ylen parin vuoden takaisessa artikkelissa kerrotaan puusepän töitä osa-aikaisesti kevytyrittäjänä tehneen naisen menettäneen sovitellun päivärahan yrittäjästatuksen vuoksi.

Päätoimisena yrittäjänä työskentelevä ei lähtökohtaisesti ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Kevytyrittäjyys katsotaan päätoimiseksi, jos vaadittu työmäärä on TE-toimiston mielestä niin suuri, ettei sen rinnalle pystyisi ottamaan vastaan kokoaikatyötä muualta. Työn tuomilla tienesteillä ei siis ole merkitystä, vaan pelkästään työn vaatimalla ajalla. Jos päätoiminen yrittäminen on kuitenkin lyhytkestoista eli toimeksianto on pituudeltaan enintään kaksi viikkoa, mahdollisuus työttömyysetuuksiin säilyy. Mikäli yrittäjyys on joka tapauksessa tulkittavissa päätoimiseksi, voi Y-tunnuksen hankkiminen yhdessä kevytyrittäjäsopimuksen kanssa olla toimiva ratkaisu. Esimerkiksi Ukko.fi tarjoaa tällaista “kevytyritys”-mallia.

Mikäli kevytyrittäjän ja toimeksiantajan välinen yhteistyö täyttää työsopimuslain mukaiset työsuhteen tunnusmerkit, katsotaan kysymyksessä olevan työsuhde, jolloin työn tilaajaa sitovat työnantajaa koskevat velvoitteet. Työsuhteen tunnusmerkkejä ovat työstä tehty sopimus, työn tekeminen toiselle, henkilökohtainen työntekovelvoite, työstä saatava vastike (tyypillisesti palkka) sekä työn johto ja valvonta.

Koska kevytyrittäjyyden vaikutukset mm. lain määrittämiin velvoitteisiin sekä sosiaaliturvaan riippuvat monesta tekijästä, sopii kevytyrittäjyys parhaiten henkilöille, joilla on useampi ansiolähde. Näin tekijän taloudellinen selusta on paremmin turvattu.

Kevytyrittäjyyden eri puolet

Kevytyrittäjyys sopii erityisesti niille, jotka haluavat tehdä töitä itsenäisesti ilman hallinnollista taakkaa. Kevytyrittäjän ei tarvitse huolehtia kirjanpidon ja verotuksen koukeroista, vaan laskutuspalvelu huolehtii paperitöistä.

Kevytyrittäjänä toimiminen voi olla houkutteleva vaihtoehto esimerkiksi opiskelijoille, osa-aikatyötä tekeville sekä niille, jotka haluavat kokeilla yrittäjyyttä ilman suurta sitoutumista. Yksi kevytyrittäjyyden valttikorteista tekijän näkökulmasta on työmuodon tarjoama joustavuus ja vapaus niin aikataulujen, tavoitteiden kuin arvojenkin suhteen. Kevytyrittäjä voi suunnitella työpäivänsä joustavasti ja omien tarpeidensa mukaisesti.

Kevytyrittäjyys tuo joustoa myös pidemmällä aikavälillä. Kevytyrittäjä voi esimerkiksi työskennellä osa-aikaisesti palkansaajana ja käyttää lopun ajan tehden töitä itselleen sen mukaan, kuin se on aikataulullisesti ja taloudellisesti mielekästä. Töitä voi tehdä toisinaan vähemmän, toisinaan taas enemmän. Viikonloppu- tai ylitöihin ei tarvitse kysyä lupaa. Työn luonteesta riippuen kevytyrittäjä voi työskennellä myös ulkomailta käsin ja nauttia paikkariippumattomuuden suomasta vapaudesta.

Kevytyrittäjä voi yhdistellä erilaisia projekteja ja ansaintatapoja saaden siten tuloa useasta lähteestä. Tämä ei ainoastaan luo taloudellista turvaa, vaan antaa myös mahdollisuuden kokeilla erilaisia tehtäviä sekä laajentaa omaa osaamista eri aloilla. Perinteinen työsuhde rajoittaa usein tiettyyn työnkuvaan tai rooliin, kun taas kevytyrittäjä voi valita projekteja ja asiakkaita, jotka innostavat eniten.

Kevytyrittäjyyden hyödyt ja riskit lyhyesti

+ Vapaus ja joustavuus: Mahdollisuus työskennellä itsenäisesti omien aikataulujen ja tavoitteiden mukaisesti.

+ Mahdollisuus lisätienesteihin: Useampia osa-aikatöitä yhdistelemällä tai keikkatyötä päivätyön ohessa tekemällä kevytyrittäjä voi kerryttää lisätienestejä.

+ Vähäiset hallinnolliset vaatimukset: Kevytyrittäjäksi ryhtyminen on usein helppoa, ja hallinnolliset vaatimukset ovat kevyemmät verrattuna perinteiseen yrittäjyyteen.

+ Mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä: Kevytyrittäjyys voi toimia hyvänä kokeilualustana niille, jotka harkitsevat vakavammin yrittäjäksi ryhtymistä tulevaisuudessa.

– Verotus: Vähemmän mahdollisuuksia verovähennysten tekemiseen.

– Vaikutus sosiaaliturvaan: Kevytyrittäjä luetaan usein päätoimiseksi yrittäjäksi, jolloin mahdollisuus työttömyysturvaan poistuu.

– Epävarmuus tuloista: Kevytyrittäjän tulot voivat vaihdella kuukausittain.

– Ei yrityssuojaa: Kevytyrittäjä ei ole oikeudellisesti erillinen yritys, joten hän kantaa henkilökohtaista vastuuta liiketoiminnastaan.