Janica Suominen – Yrittäjä, joka rakentaa rauhaa tulevaisuuteen

Kuva: Eveliina Halttu / Kulmakuvaamo

Oululainen Janica Suominen heräsi keskellä yötä – ei painajaiseen, vaan ideaan, joka ei jättänyt rauhaan. Silmiin piirtyivät verkkosivut, domain ja ajatus palvelusta, jota Suomessa ei vielä ollut. Aamulla hän teki nopean haun. Tyhjää näytti. Niinpä hän päätti: tämä pitää rakentaa.

Syntyi Kun olen poissa – palvelu, joka tekee yhden elämän vaikeimmista hetkistä läheisille hieman helpommaksi.

Yrittäjän sielu jo nuorena

Janica on ollut yrittäjä 23-vuotiaasta. Hän aloitti valokuvausyrityksellä, mutta tiesi jo silloin, että perinteinen työelämän kaava ei ollut häntä varten. ”En halua altistaa omaa hyvinvointiani kenenkään muun haltuun”, hän sanoo. Välillä hän kokeili palkkatöitä, mutta lopulta kokemus päättyi vakavaan uupumukseen ja oivallukseen siitä, että yrittäjyys ei ole vain työmuoto – se on vapauden ja oman arvomaailman puolustamista.

Ajatus, jota ei ole helppo myydä – mutta joka on välttämätön

Kun olen poissa -palvelu ei ole aivan tavanomainen start up. Sen ydintä on puhua kuolemasta – aiheesta, jota moni mielellään välttelee. Janica onkin sanonut naureskellen, että kolme vuotta mainostoimiston toimitusjohtajana eivät täysin valmistelleet häntä myymään suomalaisille heidän kuolemansa ajattelua.

”Mutta kuolema kohtaa meidät kaikki. Kysymys on, lähdetäänkö housut kintuissa vai onko asia valmisteltu?”

Palvelu kokoaa yhteen ihmisen elämän kaikki tärkeimmät tiedot – ja tarjoaa läheisille selkeän suunnan silloin, kun elämä on menettänyt kompassinsa. Palvelu on täysin digitaalinen ja päivitettävissä missä ja milloin vain. Se on kuin rauha digitaaliseen pilveen – ja sydämeen.

Tukea ja haasteita

Alku ei ollut helppo. Innovatiiviselle idealle oli vaikea löytää rahoitusta, koska vertailukohtia ei ollut. ”Mutta me löysimme oikeat ihmiset”, Janica kertoo. Business Finlandin Innovaatioseteli ja ensimmäiset sijoittajat mahdollistivat ensimmäisen version palvelusta.

Media kiinnostui ideasta nopeasti – Helsingin Sanomat, Talouselämä ja jopa Radio Rock halusivat kuulla lisää. Tämä oli onni, sillä markkinointibudjetti oli minimaalinen.

Yrittäjänä arvoista käsin

Kuva: Eveliina Halttu / Kulmakuvaamo

Janican tarina ei ole vain yrityksen tarina – se on myös kertomus siitä, miten ihminen voi luoda liiketoimintaa omien arvojensa mukaan. Hän pitää kiinni siitä, että iltaisin ja viikonloppuisin ei tehdä töitä. Hän ratsastaa, viettää aikaa perheen kanssa ja pyrkii nelipäiväiseen työviikkoon. Tämä ei ole laiskuutta – päinvastoin. Diagnosoitu ADHD tekee työrytmeistä erityisiä, mutta myös tehokkaita: ”Teen välillä yhdessä päivässä sen, minkä neurotyypillinen ehkä kolmessa.”

Katse tulevaisuuteen – ja kansainvälisille markkinoille

Janica näkee palvelun tulevaisuuden kirkkaana. Suunnitelmissa on laajentaa sitä mm. edunvalvontaan liittyviin asioihin ja viedä idea Suomen rajojen ulkopuolelle. Hollannissa toimii lähin kilpailija, mutta muu maailma on vielä avoinna.

Ja hänellä on visio: rakentaa yritys niin vahvaksi, että jonain päivänä hän voi sanoa – nyt olen tehnyt kaikkeni ja antaa kapulan eteenpäin. Sillä liiketoiminnan kehittäminen on hänen intohimonsa.

Viimeinen palvelus, suurin rauha

Yrittäjät ovat palvelun yksi tärkeimmistä kohderyhmistä, muistuttaa Janica. Kun yrittäjä kuolee, yritys ei pysähdy – ja vastuu voi jäädä ihmisille, joilla ei ole aavistustakaan, mitä tehdä. Tämä aiheuttaa stressiä, rahahuolia ja epävarmuutta hetkenä, jolloin tarvittaisiin aikaa surra ja selkeyttä toimimiseen. Kun palvelussa on ohjeistukset myös yrityksen toiminnan jatkuvuuteen ja esimerkiksi osakassopimukset ja muut sopimukset tallessa, on jälkeen jäävien helpompi hoitaa asiat yrittäjän itsensä toivomalla tavalla.

”Meille kenellekään ei ole luvattu huomista päivää”, Janica muistuttaa. ”Tämän palvelun täyttämällä saa mielenrauhan – tietää, että jos jotain tapahtuu, läheisten ei tarvitse kantaa kaikkea yksin.”