Kadonneen strategiapaperin arvoitus

Strategiapalaverit ovat edelleen aika monessa firmassa hyvä syy vuokrata firman piikkiin tavallista hulppeampi mökki, jonne tirehtöörit ja päälliköt pakkautuvat ideoimaan mitä firma tekee jatkossa toisin. Myös ulkomaille suuntautuvat strategiakinkerit nostavat talouden kohistessa päätään.

On fläppitauluja, post-itteja, kanban-tauluja ja ennen kaikkea kova into pistää tekeminen uusiksi. Konsulttejakin saattaa olla jumppaa ohjaamassa.

Viimeistään iltapäivällä ainakin perinteisemmissä firmoissa otetaan ainakin yhdet neuvoa antavat, jotta saadaan ideointinystyrät kunnolla pulputtamaan ylivertaisia ideoita firman uudeksi suunnaksi. Modernissa firmassa saatetaan käydä taukojumpalla paremman flown löytämiseksi.

Pari viikkoa myöhemmin strategiapalaverin tuotokset on kirjattu 30 sivuiseksi pläjäykseksi, jonka toimitusjohtaja laittaa hallituksen mutusteltavaksi.

Normihallituksen jäsenhän alkaa sitten heti hallituksen kokouksen alettua tutustua aineistoon ja yksittäisten, jokseenkin epärelevanttien detalji kysymysten jälkeen taputellaan firman ensi vuoden strategia hyväksytyksi ja siirrytään esityslistan seuraavaan kohtaan.

Nyt kyllä kärjistät! Tiedän. Tarkoituksella. Tarkoituksella siksi, että uskomattoman monessa firmassa hallituksella ei ole mitään eväitä arvioida yhtiön strategiaa ja sen soveltuvuutta tulevaisuuteen. Kuinka hyvin teidän firman hallitus tuntee yrityksen, sen toimialan ja siinä vaikuttavat lainalaisuudet, kilpailutilanteen, saatikka muutoksen tuulet? Entä kuinka hyvin kukin hallituksenjäsen tietää oman roolinsa ja miten onnistumista mitataan?

Noh, oletetaan nyt kuitenkin, että hallitus on taputellut strategian hyväksytyksi ja toimari saa kehuja.

Tämän jälkeen monessa firmassa tapahtuu ihme. Strategiapaperipinkka ikään kuin katoaa jonnekin, eikä kukaan kuule siitä koko vuonna mitään. Ja niin toiminta jatkuu kuten ennenkin ja arki täyttyy tutuista asioista.

Miksi näin käy kovin monessa firmassa? Kunnolla pohdittu strategiahan pitäisi olla yritykselle ja sen työntekijöille hyvä asia, tae harkituista liikkeistä kohti parempaa menestystä, uusia työpaikkoja ja kilpailijoiden tiukempaa taklausta. 


Strategiatyöhän itsessään on kivaa, vähän niin kuin nousuhiprakka, kaikki on mahdollista, ja kustannuksetkin tuntuvat kohtuullisilta mahdollisuuksiin nähden. Mutta miksi sovitun strategian jalkautus sitten niin kovin usein jää jopa kokonaan tekemättä? Se kun ei varsinaisesti riitä, että toimari on paperin nähnyt.

Mä olin itse taannoin vuosi toisensa jälkeen tilanteessa, jossa hallitus oikeaoppisesti halusi vuosittain strategian kirkastusta mutta strategian jalkautus firman arkeen oli haastavaa. Työkalut aanelospinkan vientiin firman arkeen puuttui.

En keksinyt keinoa jalkauttaa strategiaa niin, että jokainen firman työntekijä olisi ymmärtänyt sen ja että olisi vielä ymmärtänyt oman roolinsa sen toteutuksessa. Strategia oli pomojargonia, joka ei koskettanut muita kuin pomoja.

Avuksi löytyi lopulta mainio ja yksinkertainen työkalu nimeltä Action Plan, toimintasuunnitelma. Simppeli yhden A4:n taulukko, johon tekeminen kiteytetään. Ja totuuden nimissä sen jälkeen olen aika tehokkaasti pitäytynyt myös firman strategian kirjaamisessa pelkästään yhden aanelosen Action Planiksi. Tekesiä ja muita rahoittajia myöten on nyökytelty hyväksyvästi selkeästä ja ytimekkäästä suunnitelmasta, jonka alaa tuntematonkin on ymmärtänyt.

Erinomaisen hyväksi Action Planin tekee se, että se soveltuu koko firmalle aivan yhtä hyvin kuin osastoille ja jokaiselle yksittäiselle työntekijällekin.

Ja mikä parasta, se on mahdollista ottaa tarkasteluun vaikka jokaisessa hallituksen kokouksessa ja johtoryhmässä ja tehdä muutoksia maailman muuttuessa. Harvassa firmassa maailma on koko vuoden samalla tolalla kuin oli edellisen syksyn strategiajumpan aikoina. Siksi on hyvä muistaa mainion ameriikkalaisen strategiakonsultti Gary Hamelin hieman mukaeltu lausahdus: ”STRATEGY PLANNING IS BULLSHIT – STRATEGY IS ONGOING INNOVATION BY THE ENTIRE TEAM”

Homma menee näin:

Strategiapäivillä jokainen työntekijä saa tehtäväksi laatia oman toimenkuvansa näkökulmasta henkilökohtaisen Toimenpidesuunnitelman. Kirjata oman työnsä kehittämisen Tavoitteet, Painopisteet, Toimenpiteet ja Mittarit.

Jokainen työntekijä esittelee ja perustelee vuorollaan stagella omat tuotoksensa muille. Myy siis oman suunnitelmansa muulle firmalle (tai vaikkapa omalle osastolleen).

Näistä laaditaan yksikkö- tai osastokohtaiset Action Planit höystettynä mahdollisilla johdon asettamilla tavoitteilla mutta edelleen typistettynä yhteen aanelkkuun.


Parhaimman osallistavuuden ja samalla sitoutuneisuuden saa, kun valinnat tehdään äänestämällä yhteisesti parhaan pointit. Hyvä johtaja toki johdattelee tai esim asettaa kategorisia tavoitteita, esim että yksi pitää koskea myyntiä, yksi tunnettuutta, yksi taloutta, yksi tuotantoa ja yksi henkilöstä.

Edelleen, yksikkö-/osastokohtaisista Action Planeista laaditaan firman Action Plan, jota niin ikään höystetään johdon asettamilla tavoitteilla mutta tiukasti typistettynä yhteen aanelkkuun

Näin ollaan saatu henkilökohtainen pläni, osastokohtainen pläni ja firmakohtainen toimintasuunnitelma. Toisin sanoen strategia eli siis suunnitelma siitä kuinka kisa voitetaan ja hieman myös taktiikkaa eli niitä konkreettisia toimintatapoja millä kilpailija taklataan ja markkina valloitetaan.

Tämä yksinkertainen A4-mittainen etenemissuunnitelma tuo konkreettiset askeleet ja selkokieliset mittarit onnistumisen mittaamiselle, jolloin jalkautus on erinomaisen helppoa ja sen toteutuksen eteneminen ja muutostarve voidaan tsekata vaikka jokaisessa viikkopalaverissa, johtoryhmässä ja hallituksessa.

Vrt. 30 sivuinen strategiapaperi, jota kukaan ei jaksa lukea.

Mä laitan mieluusti Action Plan -pohjan tulemaan käyttöösi MS Powerpoint tai Applen Key -muodossa. Hihkaise ao. emailiin. Eikä maksa mitään, kunhan vaan lupaat menestyä parhaasi mukaan siinä mitä teet ja nauttia yrittäjyydestä täysin siemauksin.

Manu Mesimäki

Mä olen lahtelainen yrittäjä ja hpj perheemme omistamissa yhtiöissä Oakhill Oy ja Tammi Digital Oy:ssä. Päivätyössäni olen liiketoimintajohtaja ruotsalaisen pörssiyhtiön

ZetaDisplayn Suomen yksikössä, vapaa-ajallani olen mentori Suomen Yrityskummien riveissä, harrastan puoliaktiivista enkelijoittamista, olen inhimoinen DIY-rakentelija meidän Janakkalassa sijaitsevalla Tammenmäen pientilalla, rakastan kokkailua hyvässä seurassa, sekä reissaamista vaimoni kanssa.

Parin kymmenen vuoden mittaiseen yrittäjyyteen Seasam-yhtiöiden omistajana ja kipparina mahtui lukuisia yritysjärjestelyjä niin ostoja kuin myyntejäkin, rahoitusratkaisuja, sudenkuoppiin humpsahteluja kuin myös ihan normaalia johtajan arkea haasteineen ja onnistumisineen.

Lisää mun ajatuksia työstä, digitalisaatiosta ja vapaa-ajasta löydät omasta epämääräisestä blogistani osoitteessa www.mesimaki.fi. Tavoitat mut Linkedinistä ja Facesta omalla nimelläni, sekä emailitse osoitteesta manu.mesimaki ät mesimaki.fi. Ota yhteyttä ja verkostoidutaan!