Aloittava yrittäjä, saitko epäilyttävän puhelun? Varo ainakin näitä turhia rahareikiä ja huijauksia

Kaupparekisteri-ilmoitukseen puhelinnumerosi näpyttelevänä uutena yrittäjänä voit varautua siihen, että yhteydenottoja erilaisten palveluiden myyjiltä alkaa sadella nopeaan tahtiin. Vaikka valtaosa yhteydenotoista on asiallisia, joukkoon mahtuu välillä myös täysin tarpeettomien palveluiden kauppaamista, harhaanjohtavaa markkinointia sekä suoranaisia huijauksia. Listasimme muutamia yleisimpiä petkutusyrityksiä, joiden kanssa pienyrittäjän kannattaa olla tarkkana.

1. Erilaiset hakemistopalvelut ovat aloittavien yrittäjien kestovitsaus

Uutena yrittäjänä saatat saada ensimmäisten viikkojen aikana yhden tai useammankin puhelun, jossa soittaja haluaa tarkistaa ja päivittää yrityksesi tiedot erilaisiin palveluhakemistoihin tai yritysrekistereihin. 

Yleensä soittaja kertoo edustavansa jotakin virallisen kuuloista tahoa ja ilmoittaa palvelun hinnan vasta puhelun lopussa, jos silloinkaan. Jonkin ajan päästä saat laskun ja voit päätyä maksamaan näkyvyydestä epämääräisessä yrityshakemistossa, jota kukaan ei oikeasti käytä. 

Selkeä ”ei kiitos” ja puhelun sulkeminen on yleensä hyvä vaihtoehto, jos tarjottu palvelu kuulostaa vähänkään epäilyttävältä.

Perusteetonta laskua ei pidä mennä maksamaan, ja asiasta tulisi heti reklamoida laskun lähettäjää. Jos puhelu on nauhoitettu, voit pyytää nauhoitetta kuunneltavaksesi.

2. Domainkaupustelijalta voit ostaa yrityksesi nimeä kantavia verkkotunnuksia ylihintaan

Domain- eli verkkotunnushuijaus alkaa yleensä puhelinsoitolla tai sähköpostilla, jossa sinulle uskotellaan ulkopuolisen tahon olevan varaamassa yhtä tai useampaa yrityksesi nimeen viittaavaa verkkotunnusta – esimerkiksi .net-, .com- tai .eu-päätteisiä tunnuksia.

Huijarin mukaan kuvitteellinen ulkopuolinen taho saattaisi hyödyntää tunnuksia omiin hämäräperäisiin tarkoituksiinsa, ellet toimi nopeasti. Kiireeseen vedoten huijari tarjoutuu rekisteröimään verkkotunnukset puolestasi saman tien, jotta ne eivät joudu vääriin käsiin.

Lopputuloksena huijari varaa yrityksesi nimeä kantavat rinnakkaisdomainit omiin nimiinsä pitkällä sopimuksella ja lähettää sinulle mojovan laskun. Yleensä hinta on jotain aivan muuta kuin 10-20 euroa vuodessa, jonka normaalisti maksaisit verkkotunnuksesta varaamalla sen itse luotettavan kotimaisen palveluntarjoajan kautta.

Oman yrityksen nimeä kantava .fi-päätteinen tunnus kannattaa yleensä varata viimeistään kaupparekisteri-ilmoittautumisen yhteydessä. Voit rekisteröidä samassa rytäkässä myös .com- tai .net-päätteiset tunnukset, mutta mitenkään pakollista tämä ei toki ole. 

Erilaisia verkkotunnuspäätteitä on olemassa pitkälti toista tuhatta, joten niiden kaikkien varaamisessa ei tietenkään ole järkeä. Varsinkin verkkokauppaliiketoimintaa tai ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten voi kuitenkin olla fiksua varata ainakin muutama yleisin domainpääte .fi-loppuisen osoitteen lisäksi.

Liikenne- ja viestintäviraston alaisuudessa toimiva Kyberturvallisuuskeskus ohjeistaa, että domainkaupustelijan ansaan langenneen kannattaa reklamoida välittömästi ja tarvittaessa tehdä asiasta rikosilmoitus.

3. Huijauslaskut ovat yleisiä varsinkin lomasesonkeina

Huijauslasku voi käytännössä tarkoittaa joko perusteetonta laskua tai laskuväärennöstä, jossa huijari on vaihtanut oman tilinumeronsa muutoin asialliselta näyttävään hyvämaineisen yrityksen laskuun. Välillä yrittäjille voi saapua postitse myös laskuiksi naamioituja tarjouksia: tällöin vain pieni präntti kertoo, että kyseessä on pelkkä ei-sitova tarjous.

Huijauslaskut saapuvat käytännössä aina paperipostina tai sähköpostitse, joten varsinkin toistuvat laskut kannattaa mahdollisuuksien mukaan tilata verkkolaskuina. Verkkolaskuissa lähettäjän ja vastaanottajan välillä toimii verkkolaskuoperaattori, joka pystyy aina tunnistamaan kaupankäynnin osapuolet.

Varsinkin kesäloma-aikoina huijauslaskut ovat tavanomaista yleisempiä. Kesäkuukausina pienissäkin yrityksissä voi olla töissä tilapäistyövoimaa, eivätkä laskujentarkistusprosessit välttämättä ole aivan totutulla tasolla.

4. Identiteettivarkaudet voivat johtaa isoihin taloudellisiin menetyksiin

Identiteettivarkauksia tehtaileva voro ei usein ole lainkaan kontaktissa huijauksen kohteeseen, joten vilpin saattaa huomata vasta vahingon sattuessa kohdalle.

Esimerkiksi henkilötietoja ja julkisista rekistereistä saatavia yritystietoja yhdistelemällä huijari voi tilata tavaraa toisen yrityksen nimiin tai yrittää muuttaa yrityksen tietoja paperisella muutosilmoituksella kaupparekisteriin. Myös alv-palautushuijauksia on viime vuosina esiintynyt.

Huijausyrityksiltä voi suojautua pitämällä hyvää huolta henkilötunnuksesta ja yrityksen tietoturvasta. Patentti- ja rekisterihallitus myös ohjeistaa yrittäjiä ottamaan käyttöön vain sähköiset ilmoitukset YTJ-palvelussa. Tällöin muutoksia pystyy tekemään sähköisesti vain siihen oikeutettu henkilö. Monet vakuutusyhtiöt tarjoavat nykyään myös yrityksille vakuutuksia identiteettivarkauksien varalle.

Useimmiten identiteettivarkaudet kohdistuvat hieman isompiin pk-yrityksiin, mutta myös yksinyrittäjien kannattaa olla asian kanssa tarkkana.

5. ”IT-tuesta hyvää päivää”

Viime vuosien aikana monet kuluttajat ja yrittäjät ovat vastaanottaneet puheluita, joissa ulkomaalaisesta numerosta soittava huijari kertoo olevansa tunnetun yrityksen IT-tuesta. Soittaja uskottelee huijauksen kohteen joutuneen hakkeroinnin uhriksi ja yrittää saada hänet asentamaan tietokoneeseensa etäkäyttöohjelman ongelman ratkaisua varten. Samassa yhteydessä kohteelta voidaan kalastella henkilö-, pankki- tai tilitietoja.

Aksentilla englantia puhuvan ”IT-tuen” kanssa ei ole syytä jäädä turhia turisemaan, vaan puhelin kannattaa sulkea välittömästi. Pelkkä puheluun vastaaminen ei kuitenkaan itsessään ole vaarallista. 

Pankit, operaattorit tai mitkään muutkaan asiallisesti toimivat yritykset eivät koskaan tiedustele henkilökohtaisia pankki- tai tilitietojasi puhelimitse.

Maalaisjärjellä pääsee pitkälle: näin ehkäiset turhaa mielipahaa

Kuluttajansuojalaki ei koske yritysten välistä kaupankäyntiä, joten tehtyjen kauppojen peruminen tai purku ei onnistu samalla tavalla yksityishenkilöihin verrattuna. Siksi turhista laskuista tai erilaisista huijauksista johtuvia harmeja kannattaa ehkäistä jo ennalta esimerkiksi seuraavin keinoin:

• Älä tilaa mitään puhelimessa, jos et ole varma tarjottavasta palvelusta tai sen tarpeellisuudesta. Pyydä tarvittaessa tarjous hintatietoineen sähköpostitse.

• Jos olet vasta perustamassa yritystä, pohdi kannattaako omaa puhelinnumeroa ilmoittaa julkisiin kaupparekisteritietoihin lainkaan. Asiakkaasi kyllä löytävät puhelinnumerosi ja muut tarvittavat yhteystiedot, jos verkkosivusi ja Google My Business -tilisi ovat vähänkään ajan tasalla.

• Katso Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilta ohjeet, joilla voit ennaltaehkäistä rekisteri-ilmoittautumisiin ja -muutoksiin liittyviä huijausyrityksiä.

• Suosi verkkolaskutusta, jos mahdollista. Vuonna 2020 voimaan astunut uusi verkkolaskulaki mahdollistaa sen, että voit vaatia kaikki yrityksiltä tulevat laskut verkkolaskuina.

• Sähköpostilaskuissa tarkista aina lähettäjän osoite. Monissa huijauksissa suomen kieli on yllättävän hyvää ja lähettäjän osoite muistuttaa erehdyttävästi aitoa. Suomen Yrittäjien verkkosivuilta löytyy hyviä käytännön toimintaohjeita huijauslaskujen varalle.

• Reklamoi heti kirjallisesti, jos saat perusteettomia laskuja. Mikäli lasku kaikesta huolimatta siirtyy myöhemmin perintään, ole yhteydessä perintäyhtiöön ja kiistä lasku. Tee rikosilmoitus poliisille, jos epäilet tulleesi petoksen uhriksi.

BIO

Pekka on eTaskun palloa potkiva markkinointihahmo. Vuodet taloushallinto alalla ovat opettaneet, että yrittäjän aika on arvokasta. Siksi asiat kannattaa tehdä itselle aina mahdollisimman helpoksi!

Suomen Mancesterista eli Mansesta lähtöisin oleva eTasku tarjoaa helpotusta yritysten kuittirumbaan ja matkalaskusambaan. Näppärän mobiilisovelluksen avulla yritykset voivat toimittaa kaikki kuitit ja matkalaskut sähköisesti kirjanpitäjän käsiteltäväksi. Tutustu matkalaskujen tekoon eTaskulla täältä.