Yritystuilla vauhtia liiketoimintaan?
Oma tarinani yrittäjänä yritystukien parissa
Koska tämä artikkeli on tarkoitettu yhdeltä yrittäjältä sinulle - toiselle yrittäjälle - halusin aloittaa kertomalla sinulle ensin oman tarinani yritystukien parissa ja siitä miten julkinen rahoitus auttoi minua liiketoimissani.
Myöhemmin artikkelissa kerron runsaasti tietoa myös yritystuista. En tietenkään voi pysty kattamaan jokaista eri tilannetta monimutkaisesta tukien viidakosta, mutta toivon, että saat tästä hyödyllistä tietoa. Jos haluat keskustella sinun tilanteeseen sopivasta rahoitusvaihtoehdosta, löydät yhteystietoni tekstin lopusta!
Aloitin yrittäjänä 10 vuotta sitten mobiilisovellus-startupissa. Tuohon aikaan emme tienneet yritystuista tai yritysrahoituksesta juuri mitään. Ehkä olimme lukeneet lehden otsikosta joidenkin yritysten saaneen suuria yritystukia, mutta emme ajatelleet niiden soveltuvan meihin. Kuinka väärässä olinkaan.
Mobiilisovellus-startupista etenin mutkien kautta kuitenkin kulutuselektroniikka-startupin kanssaperustajaksi. Elektroniikan suunnittelu ja valmistus vaatii suuria pääomia, joten rahoitusta oli pakko hankkia.
Julkisen rahoituksen hankkiminen oli kuitenkin erittäin vaikeaa - mistä edes aloittaa? Vaikutti siltä, että oli kymmeniä eri rahoitusinstrumentteja ja aina kun rahoitusinstituutioihin soitti, vastaukseksi tuli, että “juuri tuonlaista toimintaa emme rahoita”.
Kuulimme kuitenkin eräässä startup-keskittymässä, että joku siellä oli saanut Business Finlandilta 50 000 euroa. Kyseisen henkilön avustamana ja ensimmäisen laitteemme julkistamisen jälkeen saimmekin Business Finlandin 50 000 euron Tempo-rahoituksen, joka tuntui mielettömän suurelta. Tempo-rahoitus mahdollisti sen, että aloin saamaan palkkaa ensimmäistä kertaa - kaksi vuotta perustamisen jälkeen.
Kun aloimme kehittää toista laitettamme, tavoitteenamme oli nostaa hintapistettä ja mennä premium segmenttiin. Rahoitusta tarvittiin siis vielä enemmän. Olimme löytäneet kiinasta enkelisijoittajan (alle 100t€ sijoitus). Julkisen rahoituksen puolelta saimme onneksi Business Finlandilta edullisen tuotekehityslainan sekä Finnveran takaaman lainan.
Yhdessä näiden rahoitusten turvin saimme kehitettyä täysin räätälöidyn laitteen, jonka julkaisimme joukkorahoituspalvelussa. Tähän mennessä olimme keränneet yhdeltä sijoittajalta vain 80 000 euron sijoituksen.
Vaikka jätin yrityksen oltuani noin neljä ja puoli vuotta Cofounder/CPO-roolissa, kokemus avasi silmäni. Yhtäältä näin, kuinka “pienellä” rahalla (yht. 400t€<) voi tehdä suuria asioita: rakentaa kilpailukyinen (premium tietokone) hardware-tuote markkinoille jossa kaikkia kilpailijat ovat globaaleja suuryrityksiä, kuten Microsoft, Asus, Samsung, Huawei ja niin edelleen.
Toisaalta näin myös kuinka yritystukien ja julkisen rahoituksen käyttäminen mahdollisti merkittävästi suuremman kokonaisrahoituksen, ilman, että kaikkea oli pakko kerätä sijoittajilta.
Tämän jälkeen olen käyttänyt aktiivisesti yritystukia muissa startupeissani sekä auttanut ystävieni yrityksiä hakemaan heidän tilanteeseen sopivia rahoituksia.
Kun globaali pandemia iski, se vei edelliseltä startupiltani koko markkinan (päätimme myöhemmin pandemian kestäessä hakea yhtiön konkurssiin). Eräs yrittäjätuttavani ehdotti, että auttaisimme yrittäjiä hankkimaan koronatukia. Kahden viikon kuluttua ensimmäinen nettisivu Momentum Helsingistä oli julkistettu. Emme juurikaan ehtineet hakea koronatukia yrityksille, mutta olemme Elokuusta 2020 lähtien toimineet täysipäiväisesti yritysrahoituksen parissa.
Tässä oli oma tarina erään yrityksen parissa sekä siitä miten yritystukia hyödynnettiin.
Mitä eroa “yritystuella” on normaaliin yritysrahoitukseen?
Tärkein ero yritystuissa (mukaanluettuna yritystukea sisältävät lainat) ja tuettomassa yritysrahoituksessa on se, että yritystukitilanteissa valtio on jollain tavalla osallistumassa talkoisiin:
Joko verovaroista kerättyjä euroja kanavoidaan avustuksina suoraan yrityksille, niitä lainataan yritykselle matalalla korolla ilman vakuuksia tai niiden avulla myönnetään takaus, jota ilman yksityinen lainarahoitus ei järjestyisi ollenkaan tai ainakaan järkevällä korolla.
Yritystuet Suomessa
Suomi on eräänlainen yritystukien paratiisi (kuten muutkin pohjoismaat).
Suomen yritystukiekosysteemissä tärkeimmät yritystukia jakavat tahot ovat Business Finland, Finnvera sekä ELY-keskukset. Toki muitakin yritystukia myöntäviä tahoja on, kuten Finnpartnerships ja Ruokavirasto (maaseudun tuet). Lisäksi Euroopan unionilla on omia tutkimusta ja innovointia tukevia ohjelmia, joista suurimpana 95 miljardin euron suuruinen Horisontti Eurooppa -ohjelma.
Yrittäjä ja yritykset voivat saada yritystukia moniin erilaisiin käyttötarkoituksiin, mutta monet kokevat vaikeaksi navikoida tässä useista kymmenistä rahoitusinstrumenteista ja useista virastoista koostuvassa viidakossa.
Yrittäjällä on muutakin tekemistä, kuin kuivien rahoitusehtojen tulkinta ja erilaisten hankehakujen seuranta.
Mihin kaikkeen yritystukia voi saada?
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että yritystukia voi saada melkein kaikkeen kannattavaan yritystoimintaan, kunhan yrityksellä on varaa maksaa tietyn hankkeen kustannuksista osa itse ja yritystuen käyttö johtaa yrityksessä parempaan tilanteeseen kuin mikä tilanne oli ennen yritystuki-rahojen käyttöä.
Yllä mainittu “parempi tilanne” voi olla esimerkiksi se, että yrityksesi saa rahoituksen avulla:
Palkattua uutta henkilökuntaa
Investoitua uuteen koneeseen/laitteeseen/tuotantoyksikköön/kiinteistöön
Kehitettyjä uusia tuotteita/palveluita/prosesseja
Avattua uusia markkinoita
Skaalattua toimivaa liiketoimintamalliaan muulla tavoin
Nimenomaisen yritystuki-instrumentin ehdoista riippuu taas se, kuinka suuren prosenttiosuuden yritystuella kustannuksista voi maksaa (10% - 75%) sekä se, mihin kaikkeen tiettyä yritystukea saa käyttää. Esimerkiksi avustusrahoitusta ei (NIY-rahoitusta lukuunottamatta) tyypillisesti saa käyttää myyntiin tai markkinointiin.
“TKI”-toimintaan ja kansainvälistymiseen on paljon yritystukia
Koska Suomen valtion talous tarvitsee vientiä tuottaakseen vaihtotaseen ylijäämää, Suomi kannustaa yrityksiään erityisesti tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin (ns. “TKI-toiminta”) sekä TKI-toiminnan tulosten kaupallistamiseen viennin ja kansainvälistymisen avulla.
Suomessa nähdään, että TKI-toiminnasta syntyvät innovatiiviset tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit johtavat usein kilpailuetuun, jolloin saavutetaan markkinaosuuksia ja kasvavaa liikevaihtoa ulkomailla.
Uusia tuotteita ja palveluita voidaan pilotoida ensin esimerkiksi ELY-keskuksen kehittämisavustuksella ja kehittää kohti markkinoita esimeriksi Business Finlandin Tutkimus-, Kehitys ja Innovaatiorahoituksella. Jos uusi tuote ja palvelu vaatii ennen sen varsinaista kehittämistä teollista tutkimusta, tutkimuksen kustannuksia voidaan rahoittaa avustuksella. Kansainvälistymisen alkuvaiheeseen voidaan hankkia esimerkiksi 50 000 euron kehittämisavustus tai tarinassakin esiin nostettu Business Finlandin Tempo-rahoitus. Jos taas kansainvälistyminen kohdistuisi kehitysmaihin, Finnpartnershipin kautta voidaan hakea enintään 400 000 euron avustus.
Tällaisista projekteista syntynyttä skaalautuvaa liiketoimintaa rahoitetaan usein enintään 1 250 000 euron NIY-rahoituksella, jonka myöntää Business Finland.
Entä yritystuet “TKI”-toiminnan ja viennin ulkopuolella?
Jos yrityksesi ei ole kansainvälistymässä, innovoimassa eikä tutkimassa tai kehittämässä mitään, vaan tarvitsee rahoitusta muunlaiseen käyttötarkoitukseen, kuten…
Käyttöpääomaksi (esim. raaka-aine tai materiaalihinakinnat)
Myyntiin ja markkinointiin
Investointiin* (esim. koneet, kalusto, laitteet, tuotantotilat)
Yritys-/liiketoimintakauppaan
Kiinteistön hankintaan* (poislukien kiinteistösijoittaminen)
Osakkaan lunastustilanteeseen
…Matalakorkoinen yrityslaina on usein järkevä osa rahoituskokonaisuutta.
Alkuvaiheen pienyrityksellä ei kuitenkaan ole usein riittävästi omia vakuuksia, eivätkä kaupalliset luottovakuuttajat myöntäisi vakuutta, jota lainaaja edellyttää. Lainamuotoisessa rahoituksessa yritystuki syntyykin valtion myöntämästä alihintaisesta takauksesta, joka mahdollistaa rahoituksen.
Korkojen noustua vuonna 2022 tällaisen yritystukea sisältävän lainan “todellinen vuosikorko” on ollut tyypillisesti 4,0 - 5,5% - riippuen yrityksesi tilanteesta. Yritystukea sisältävä laina on siis melko paljon halvempaa kuin Fundu tai vakuudettoman yrityslainat 10-15% vuosikorkoineen!
Monesti yrityslainaa käytetään myös osana laajempaa rahoituskokonaisuutta, kun yrityksen omat kassavarat eivät esimerkiksi riitä yksinään suuremman hankkeen omarahoitusosuuteen.
*Investointeihin voidaan hakea investointitukea. Tukiprosentti on Uudellamaalla tyypillisesti 20% ja maaseudulla 35-40%.
Mihin yritystukia ei voi saada?
EU lainsäädännöstä johtuen kaikki yritystuet ovat itseasiassa lähtökohtaisesti Euroopan Unionissa kiellettyjä. Yleiseen kieltoon on säädetty lukuisia poikkeuksia ns. “vähämerkityksellisistä yritystuista” - sellaisista tuista, jotka ovat vaikutukseltaan niin pieniä, etteivät ne vääristä EU-markkinan kilpailua.
Tätä sääntelyä kutsutaan “De Minimis” -sääntelyksi. Kaikki yllä kuvaamani esimerkit yritysrahoituksesta ovat sallittua yritystukea joko De Minimis -sääntelyn tai muun sääntelyn puitteissa. De Minimis -sääntelyn johdosta yritystukia ei voi saada mihinkään sellaiseen toimintaan, joka vääristäisi kilpailua tai jota ei ole erikseen sallittu.
Tästä johtuen yritystukiin liittyy aina monimutkaisia rahoitusehtoja ja rajoituksia, jotka kieltävät rahoituksen käytön erilaisissa tilanteissa tai tiettyihin käyttötarkoituksiin.
Yleisellä tasolla voidaan kuitenki tiivistää, että avustusmuotoista yritystukea ei voi saada:
Kannattamattomaan liiketoimintaan
Yrityksen normaaleihin, jokapäiväisiin ja tavallisiin kuluihin (vuokrat, markkinointi, jne).
Myyntiin ja markkinointiin (poikkeuksena NIY-rahoitus)
Sijoitustoimintaan (esim. osakkeiden ostaminen, treidaus, asuntojen vuokraus)
Perustajaurakointiin (rakennusala)
Henkilöautoon
Muiden velkojen maksamiseen (esim. verovelat, yhtiön muut velat)
Sellaiseen yrityksen projektiin tai hankkeeseen, jossa tehdään soveltuvien rahoitusehtojen kieltämiä toimenpiteitä
Kirjoittajasta
Mikko on sarjayrittäjä. Opiskelut Helsingin oikiksessa jäivät kakkoseksi 10 vuotta sitten Suomen startup-skenen viedessä voiton puisevista lakikirjoista.
Nykyään Mikko asuu Amsterdamissa ja hankkii rahoitusta yrityksille Momentum Helsinki yrityksessä.
Yritysrahoituksen Mikko on oppinut aiemmissa yrityksissään, mm. rakentaessaan Shenzhenissä asuessaan yhteisökehitetyn hybrid-tietokoneen, avustaessaan Kaakkois-Aasian johtavan vaikuttajamarkkinoinnin alustan perustamisessa sekä toimiessaan lakiteknologia-startupin toimitusjohtajana.
Liiketoiminta ja startupit ovat hänelle rakas työ, harrastus ja elämäntapa. Yhteyden saat: Momentum Helsingin sivustolta, whatsapilla, sähköpostilla ja LinkedInistä
