Lounasedun verotus ja kustannukset yrittäjälle

Lounasetu on yksi suomalaisten eniten arvostamista työsuhde-eduista. Se pitää järjestää Verohallinnon ohjeistuksessa määrätyllä tavalla, mutta asiaa tuntemattomalle verotuksessa käytettävät käsitteet voivat olla hankalia ymmärtää. Verotussääntöjen takia joskus ei myöskään tunnu selvältä, paljonko ravintoetu kustantaa yrittäjälle. Selvitä alta ravintoedun verotuksen perusteet ja kustannukset työnantajalle, vaihtoehdot edun järjestämiseen ja vastaukset kahteen muuhun yleiseen kysymykseen lounasedusta.

Lounasedun verotusarvot.

Verohallinto määrittelee vuosittain lounasedun verotusarvot. Yhden lounasedulla ostetun aterian arvon tulee olla verotusarvon mukainen. Vuonna 2023 verotusarvo on vähintään 8,00 € ja enintään 12,70 €. 

Verotusarvo tulee laskea erikseen jokaisen maksun yhteydessä, jotta työnantajan ja työntekijän osuudet muodostuvat oikein. Työntekijän osuus on 75 % tai aina vähintään 8,00 €. Työnantajan osuus aterian hinnasta saa olla enintään 25 %.

Jos aterian hinta on esimerkiksi 8,50 €, työnantajan osuus on 0,50 €. Näin työntekijän osuudeksi saadaan verotuksessa vaadittu vähimmäissumma 8,00 €. Vastaavasti jos aterian hinta on 11 €, työnantajan osuus on 2,75 € eli 25 %. Epassin maksusovellus laskee verotusarvot maksun yhteydessä automaattisesti. 

Lue 5 syventävää faktaa lounasedun verotuksesta >

Olen yrittäjä, voinko tarjota lounasedun itselleni?

Osakeyhtiön omistajayrittäjä voi tarjota itselleen lounasedun, vaikka olisi yrityksensä ainoa työntekijä. Yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) alaiselle yrittäjälle lounasetu on varsin edullinen, sillä sivukuluja menee vain sosiaaliturvamaksun verran (vuonna 2022 1,34 %). YEL-yrittäjän kannattaa siis ehdottomasti antaa itselleen lounasetu palkan päälle, ei sen osana.

Esimerkki lounasedun kustannuksista YEL-alaiselle yrittäjälle:

  • Ravintoetu -200 €

  • Yrittäjän sivukulut luontoisedun veronalaisesta osuudesta 150 x 1,34 % = 2,01 €

Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli niin sanottu toiminimiyrittäjä ei valitettavasti voi hyödyntää lounasetua. Verohallinnon päätöksen mukaan lounasedun voi tarjota vain niille henkilöille, joille yritys maksaa palkkaa. Toiminimiyrittäjä ei maksa itselleen palkkaa, joten lounasetu ei tule kyseeseen. Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiömies voi käyttää lounasetua vain, jos hänelle maksetaan kyseisestä yrityksestä palkkaa.

Lounasetu palkan päälle vai palkan osana?

Lounasedun voi tarjota palkan päälle maksettavana lisänä tai sisällyttää sen työntekijän kokonaispalkkaan. Molemmissa vaihtoehdoissa työntekijän osuus lounasedun arvosta on 75 % tai vähintään 8,00 € jokaista työpäivän aikaista ateriaa kohden.

Yrittäjän kannalta palkan päälle luontoisetuna tarjottava ravintoetu on kalliimpi, ja se kannattaakin ajatella palkankorotuksena. Yrittäjä saa kuitenkin tehdä omista kuluistaan (ravintoetu + mahdolliset palkan sivukulut) täydet verovähennykset, minkä ansiosta ravintoetu on kokonaisuutena edullinen kustannus.

Lounasedun kustannuksia laskiessa kannattaa muistaa, että lähes kukaan ei käytä sitä joka päivä.  Keskimäärin lounasseteleitä käytetään kolmena päivänä viikossa. Siksi kannattaa valita lounasedulle maksuväline, jonka kustannukset muodostuvat käytön mukaan. Näin varmistat, että yrityksenne kustannukset jäävät mahdollisimman maltillisiksi.

1. Lounasetu palkan päälle.

Kun yrittäjä tarjoaa lounasedun palkan päälle, kyse on luontoisedusta. Tavallaan kyse on palkankorotuksesta, joka on korvamerkattu työntekijän henkilökohtaiseen aterioimiseen. 

Ravintoedun verotettava osuus on vain 75 %. Tämän ansiosta palkankorotus on yrittäjän kannalta n. 60 % edullisempaa antaa lounasedun muodossa kuin vastaavan suuruisena nettopalkkana. Sekä työnantajamaksut että työntekijän tulovero maksetaan vain verotettavasta osuudesta. 

Ravintoetu vai palkankorotus?

Kuukaudessa on keskimäärin 21 työpäivää. Työnantajalle suurin mahdollinen kustannus yhden päivän ravintoedusta on 3,18 €. Yhden työntekijän ravintoetu kustantaa siis työnantajalle enintään 21 x 3,18 € = 66,78 € / kuukausi.

Jos keskimääräiselle palkansaajalle annettaisiin samankokoinen (+66,78 €/kk) nettopalkankorotus, se tarkoittaisi 110 € bruttopalkankorotusta. Kun tähän lisätään palkan sivukulut, yrittäjän kokonaiskustannus olisi n. 160 – 170 € kuukaudessa – eli 60 % enemmän kuin ravintoedussa.

Todellisuudessa lounasetu on usein yrittäjälle vieläkin edullisempi, koska sitä ei käytetä joka päivä. Keskimäärin työntekijät käyttävät ravintoetuaan kolme kertaa viikossa. Tällöin kokonaiskustannus työntekijää kohden on vain 12 x 3,18 = 38,16 € kuukaudessa.

Palkan päälle annettavan lounasedun kustannus yrittäjälle

Kun yrittäjä tarjoaa lounasedun palkan päälle, palkkalaskelmaan lisätään 75 % luontoisedun määrästä. Tämä summa on työntekijälle veronalaista tuloa, ja yrittäjä maksaa sen osuudesta normaalit palkan sivukulut. Lopusta 25 %:sta ei tarvitse maksaa työnantajamaksuja. Lounasetu sivukuluineen voidaan vähentää kokonaisuudessaan verotuksessa. Jos työntekijä käyttää vain osan edun määrästä, voidaan loput edun arvosta muuttaa rahapalkaksi. 

Esimerkki:

  • Ravintoetu 200 € / kuukausi

  • Veronalainen osuus eli työntekijän palkkaan lisättävä summa 75 % x 200 € = 150 €

  • Yrittäjän sivukulut veronalaisesta osuudesta 150 € x 23,5 % = 35,25 €

  • Verovähennyskelpoiset kulut (ravintoedun arvo + sivukulut) 200 € + 35,25 € = 235,25 € / kuukausi.

2. Lounasetu palkan osana.

Kun lounasetu saadaan osana palkkaa, puhutaan lounasvähennyksestä. Työntekijän nettopalkasta pidätetään lounasedun verotusarvo 75 % ja yrittäjä maksaa 25 % lounasedun arvosta.

Esimerkki:

  • Ravintoetu 200 €

  • Nettokustannus yrittäjälle 200 € x 25 % = 50 €

  • Palkan sivukulut 0 €

  • Verovähennyskelpoiset kulut 50 € / kuukausi.

Epassin kustannukset perustuvat aina todelliseen käyttöön. Sekä työnantaja että työntekijä maksavat vain syödyistä aterioista. Jos lounasetu on 200 €, työntekijän nettopalkasta vähennetään enimmillään 150 euroa. Työnantajan osuus, enintään 50 euroa, on työnantajalle vähennyskelpoinen kulu. Siitä ei siis tarvitse maksaa sivukuluja. Työntekijälle ja työnantajalle ei synny verotettavaa tuloa.

Paljonko lounasetua voi antaa kuukaudessa?

Lounasetua voidaan antaa tarkasti kunkin kuukauden työpäivien mukaan tai keskimääräisten työpäivien mukaan. Keskimääräinen työpäivien määrä kuukaudessa on 21 päivää.

Vuonna 2023 ravintoedun suuruus voi olla 8,00 – 12,70 euroa ateriaa kohden. Enimmillään lounasetua voi siis antaa kuukaudessa 21 x 12,70 € = 266,70 €. Ja tästä työnantajan kuluksi jää enintään 25 % eli 66,68 €.



Hyödynnä Epassin kumppanitarjous Yrittäjä.io -jäsenille.

Epassi tarjoaa lounasedun ja 3 muuta työsuhde-etua Yrittäjä.io-yhteisön jäsenille ensimmäisten 12 kuukauden ajan ilman yrityskohtaista kuukausimaksua (norm. 5 € / kuukausi). Tarjous on voimassa kaikille 31.5.2023 mennessä palvelusopimuksen allekirjoittaneille uusille Epassi-asiakkaille. 

Tutustu tarjoukseen tarkemmin täältä. 




Edellinen
Edellinen

Yrittäjä, vaadi näitä asioita työajanseurantajärjestelmältäsi

Seuraava
Seuraava

Ostolaskujen sähköinen käsittely: Neljä askelta kohti tehokasta taloushallintoa