Luovien alojen takana piilee miljardien eurojen liikevaihto
Ilmakuva Flow Festivaalilta Helsingistä 2023
Business Finlandin tilaaman ja VTT:n laatiman “Tilannekuva luovien alojen ja tapahtuma-alan liiketoiminnasta” -selvityksen mukaan luovien alojen liikevaihto oli Suomessa vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa. Suurin osa liikevaihdosta syntyi yli 130 000 pk-yrityksen ja yksityisyrittäjän verkostojen ansiosta.
Luova lahjakkuus tunnustetaan tärkeäksi kestävän kasvun lähteeksi monilla eri aloilla. Sekä yritykset että julkinen sektori tunnustavat tarpeen kehittää luovia taitoja ja luovia teollisuudenaloja. Järjestelmällisen tietopohjan kehittämistä vaikeuttaa kuitenkin luovien alojen määrittelyn ja tunnistamisen vaikeus.
Uusien tekoälyä hyödyntävien tutkimusmenetelmien ansiosta VTT:n tutkijat ovat pystyneet tunnistamaan entistä tarkemmin luovien alojen liiketoimintamahdollisuuksia ja kasvupotentiaalia.
Luovilla aloilla on valtava potentiaali
Selvityksessä arvioidaan, että luovien alojen liikevaihto oli vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa, josta noin 2,6 miljardia euroa oli tapahtuma-alan tuottamaa. Tapahtuma-alan ohella suurimmat luovat alat olivat peliala 3,6 miljardilla eurolla ja audiovisuaalinen ala 1,6 miljardilla eurolla.
Luovilla aloilla toimi viime vuonna yli 130 000 yritystä, joista suurin osa oli itsenäisiä ammatinharjoittajia. Suurin osa alan yrittäjistä ja työntekijöistä työskentelee osa-aikaisesti tai sivutoimisesti.
"Perinteisesti luovia aloja on analysoitu yritysluokituksen mukaan. Niinpä käytimme uutta ChatGPT-työkalua tarkastellaksemme avainsanoja, jotka kuvaavat toimintaa yritysten verkkosivustoilla. Näin pystyimme tunnistamaan luovan talouden alojen välisiä yhteyksiä ja tunnistamaan yrityksiä, joiden ilmoitettu toimialaluokitus ei täsmälleen vastaa heidän toimintaansa", kertoo VTT:n erikoistutkija Mika Naumanen.
Kohti kasvua - arvoketjujen, ekosysteemien ja muuttuvien trendien korostaminen
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan julkaistu tutkimus mahdollistaa tietoon perustuvan luovan talouden kehittämisen. Esimerkiksi myyntiä ja työllisyyttä analysoidaan jatkossa laajempana kokonaisuutena yksittäisen sektorin sijaan.
"Tärkeä uusi näkökulma raportissa on tarkastella koko arvoketjua ja ekosysteemiä, ei vain luovan työn ydintä. Yrityksille on tärkeää tunnistaa, minkä toimijoiden kautta kasvu ja kansainvälistyminen tapahtuvat", sanoo neuvotteleva virkamies Petra Tarjanne työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Selvityksessä korostetaan esimerkiksi selvästi luovan talouden yhteyttä tapahtuma-alaan, matkailuun ja seuraavan sukupolven teknologia-alustoihin. Erityistä huomiota kiinnitetään myös keskeisiin muutostrendeihin, jotka vaikuttavat luovien alojen liiketoiminnan tulevaisuuteen. Näitä ovat tekoäly, alustayritykset, monikanavaisuus ja kestävä kehitys.
Selvityksen mukaan luovien alojen tärkeimmät kasvualat ovat audiovisuaalinen ala, musiikki, pelit ja muu monistettava sisältö. Näillä aloilla liiketoimintaekosysteemit ovat globaaleja, ja digitaalisten alustojen omistajat ovat vahvassa asemassa asiakastietojen hallinnassa.
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy, kun monistettava sisältö, kuten pelit ja musiikki, yhdistetään metaversioteknologioihin, jotka yhdistävät virtuaalimaailman ja reaalimaailman. Näiden liiketoimintapotentiaalien vapauttamiseksi on tuettava toimijoiden välistä yhteistyötä.
Tapahtuma-ala kasvaa voimakkaasti
Selvitys tehtiin vuonna 2022, jolloin tapahtuma-ala on jo selvinnyt pandemiasta ja kasvanut 15 prosenttia verrattuna vuoteen 2017. Tutkimuksessa arvioidaankin, että suomalaisella tapahtuma-alalla on hyvät mahdollisuudet olla kilpailun eturintamassa suurten ja kansainvälisten tapahtumien järjestäjänä.
Lähde: Creative Finland
Lue Business Finlandin tilaama selvitys kokonaisuudessaan täältä:
Tilannekuva luovien alojen ja tapahtuma-alan liiketoiminnasta
