Yritysvastuudirektiivin kohtalo ja sen vaikutukset yrittäjiin
EU:n yritysvastuudirektiivi on herättänyt vilkasta keskustelua niin EU:n sisällä kuin Suomessa. Direktiivin tavoitteena on velvoittaa suuryritykset valvomaan tarkemmin toimitusketjujensa ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä sekä puuttumaan niihin. Tämän pitkään valmistellun ja kaivatun direktiivin kohtalo on nyt vaakalaudalla, kun Suomen hallitus on ilmoittanut vastustavansa sitä EU:n neuvoston kokouksessa.
Helsingin Sanomien mukaan viime viikolla Suomen hallitus linjasi, ettei se voi tukea direktiivin hyväksymistä. Myös Saksa oli etukäteen ilmoittanut pidättyvänsä äänestämästä direktiivin puolesta ratkaisevassa kokouksessa, joka oli suunniteltu perjantaille (9.2.2024). EU-maiden neuvoston sääntöjen mukaan pidättyminen lasketaan ei-ääneksi. Hallituksen päätös on herättänyt kritiikkiä kansalaisjärjestöiltä ja osalta yrityskenttää.
“Direktiivin kaatumisen uhka huolestuttaa osaa yrityksistä, sanoo vastuullisuusverkosto Fibsin toimitusjohtaja Kimmo Lipponen.” Fibsiin kuuluu joukko Suomen suurimpia yrityksiä ja sillä on on noin 400 jäsentä. Fibsin mukaan Suomen tulisi tukea direktiiviä. Samaa vaatii myös Kuluttajaliitto. Suomalainen yrityskenttä on pääosin tukenut direktiiviä. (Jarno Hartikainen, HS)
Yrittäjien näkökulma
Yrittäjien näkökulmasta direktiivin voimaantulo voisi tuoda sekä mahdollisuuksia että haasteita. Yritykset, jotka panostavat vastuullisuuteen voisivat saada kilpailuetua, kun taas niille, jotka eivät ole tehneet vastuullisuuteen liittyviä investointeja, voisi koitua lisää kustannuksia ja juridisia riskejä. Useat yritykset ovat investoineet resursseja toimintansa kehittämiseen vastuullisuuden saralla ja kokevat, että direktiivi tukisi heidän ponnistelujaan.
Toisaalta, jos yritysvastuudirektiivi kaatuu tai sen läpimeno viivästyy, tämä voi aiheuttaa epävarmuutta liiketoimintaympäristössä. Yritykset saattavat lykätä investointejaan tai päätöksiään vastuullisuuteen liittyen odottaessaan direktiivin kohtalon selvittämistä.
Direktiiviin sisältyvä ryhmäkanneoikeus on ollut hallituksen erityisen kriittisen tarkastelun alla. Ryhmäkanneoikeus antaisi ryhmälle yksityishenkilöitä mahdollisuuden valtuuttaa esimerkiksi ammattiyhdistyksen tai ympäristöjärjestön nostamaan kanteen vastuullisuusvelvoitteitaan rikkovaa yritystä vastaan. Hallituksen näkemyksen mukaan ryhmäkanneoikeuden laajentaminen on kansallisen oikeusjärjestelmän kannalta ongelmallista. Fibs puolestaan kannattaa ryhmäkanneoikeuden lisäämistä direktiiviin, pitäen sitä hyödyllisenä lisänä. (Jarno Hartikainen, HS, 7.2.2024)
Yrittäjille direktiivin läpimeno voisi siis merkitä lisäpaineita noudattaa tiukempia sääntöjä toimitusketjuissaan ja vastuullisuuskäytännöissään. Toisaalta se voisi myös tarjota mahdollisuuksia parantaa yrityksen mainetta ja kilpailukykyä.
Mitä seuraavaksi?
EU-maat ovat siirtäneet ratkaisevan äänestyksen suuryritysten toimitusketjujen vastuullisuutta vahvistavasta yritysvastuudirektiivistä, sillä joissakin jäsenmaissa on ilmennyt vastustusta direktiiviä kohtaan. Vaikka asian käsittely jatkuu eteenpäin, tarkkaa päivämäärää käsittelylle ei ole vielä ilmoitettu.
Tällä hetkellä on epäselvää, miten direktiivin käsittely jatkuu. Neuvosto voi teoriassa yrittää käynnistää uudelleen neuvottelut direktiivin sisällöstä Euroopan parlamentin kanssa. (Jarno Hartikainen, HS, 9.2.2024)
Yritysvastuudirektiivin tulevaisuus on siis vielä avoinna, ja sen kohtalo tulee vaikuttamaan merkittävästi suomalaisten yritysten toimintaan ja vastuullisuuskäytäntöihin.
Lue Lisää:
