Suomen enimmäistyöajan rajoitukset ihmetyttävät filippiiniläisiä työntekijöitä
Kuva: Unsplash
Lappilaiseen S-Markettiin on saapunut 14 filippiiniläistä työntekijää, osana Osuuskauppa Arinan ja palveluyhtiö Baronan yhteishanketta. Työaikarajoitukset ovat ihmetyttäneet filippiiniläisiä työntekijöitä, koska he haluaisivat tehdä enemmän töitä. Aihe on herättänyt keskustelua myös yrittäjien yhteisössämme.
Ulkomainen työvoima ratkaisuna työvoimapulaan?
Monet yrittäjät kamppailevat tälläkin hetkellä työvoimapulan kanssa, erityisesti harvaan asutuilla alueilla, kuten esimerkiksi lapissa. Arinan ja Baronan yhteistyö osoittaa, että ulkomaisen työvoiman tuominen voi toimia ratkaisuna tähän ongelmaan. Arinan henkilöstöjohtaja Minna Salosen mukaan projekti on lähtenyt erinomaisesti käyntiin. Salonen korostaa, että vaikka ensisijaisesti pyritään työllistämään paikallisia, kiinnostuksen puute kaupan alaa kohtaan ja alueen vanheneva ikärakenne tekevät ulkomaisesta työvoimasta houkuttelevan vaihtoehdon.
Lapin kuntien vanhempi ikärakenne tuo työvoimaongelmia kaupan alalle, koska nuoremmat muuttavat usein pieniltä paikkakunnilta työn ja opiskelun perässä muualle. Ratkaisuja tähän on pohdittu. Automatisaatio ja digitalisaatio voivat korvata tulevaisuudessa osan työvoiman tarpeesta, mutta ihmisiä ei voi silti täysin korvata.
Pellon ja Kolarin S-markettien myymäläpäällikkönä toimiva Jaana Järvenpää kertoo, että työvoimaa on erittäin haastava löytää.
“Olen ollut Pellossa kolme vuotta eikä sinä aikana ole tullut yhtään avointa hakemusta. Eikä niitä tule vaikka olisi haku päällä.” Kertoo Järvenpää.
Enimmäistyöaika rajoittaa ahkeria työntekijöitä
Yksi haasteista, joita ulkomaisen työvoiman käyttöönotto tuo mukanaan, on Suomen työaikalainsäädäntö. Filippiiniläiset työntekijät, jotka ovat saattaneet tottua työskentelemään pidempiä päiviä, ovat kokeneet Suomen työaikojen rajoitukset erikoisina. Tämä on aiheuttanut turhautumista ja ihmetystä.
”Ainoa niin sanotusti negatiivinen ongelma on se, että filippiiniläiset työntekijät eivät voi tehdä töitä niin paljon kuin he haluaisivat. Heille viikon maksimityömäärät ovat kovin eriskummallisia.” Henkilöstöjohtaja Minna Salonen kommentoi Ylelle.
Suomen uusi työaikalaki astui voimaan vuoden 2020 alussa ja työaikalain mukaan yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Moni yrittäjä ja työntekijä pohtiikin, miksi työntekijä ei saa halutessaan tehdä enemmän töitä, sillä se hyödyttäisi sekä työntekijää, että yrittäjää. Työaikalaki ei kuitenkaan estä tekemästä 40 viikkotunnin lisäksi töitä toiselle työnantajalle, mikä on lisännyt ihmetystä myös yrittäjien yhteisössämme.
Baronan ja Osuuskauppa Arinan filippiiniläiset työntekijät ovat osoittaneet suurta halukkuutta oppia ja integroitua suomalaiseen työelämään. Pellon S-marketin myymäläpäällikkö Jaana Järvenpää kiittelee työntekijöiden ahkeruutta, positiivista asennetta ja halua oppia.
“He kysyvät koko ajan, miten asiat tehdään ja sitten tekevät niin. He ovat ahkeria, iloisia ja hymyileväisiä. Asiakkaat tykkäävät heistä ja minunkin kannaltani he ovat täydellistä henkilökuntaa.” Järvenpää kommentoi Ylelle.
Ulkomaisen työvoiman tuominen Suomeen vaatii kuitenkin investointeja koulutukseen ja sopeutumiseen. Filippiiniläiset työntekijät kävivät läpi viiden kuukauden kielikurssin ja suorittivat hygieniapassin ennen Suomeen tuloaan. Tämä varmistaa, että heillä on tarvittavat taidot ja tiedot työhönsä, mutta samalla se lisää tietysti rekrytointikustannuksia.
Yrittäjät keskustelun keskiössä
Monet yrittäjät pohtivat, kuinka työaikarajoitukset vaikuttavat heidän liiketoimintaansa ja mikä olisi paras tapa tasapainottaa työntekijöiden hyvinvointi sekä liiketoiminnan tarpeet. Työaikarajoitukset ovat tarpeellisia työntekijöiden jaksamisen ja terveyden kannalta, mutta ne voivat toimia myös haasteena tilanteessa, jossa innokas ja ahkera työntekijä ei saa tehdä niin paljon töitä kuin hän haluaisi. Yrittäjä ei voi silloin hyödyntää hyvän ja innokkaan työntekijän työpanosta.
Yrittäjien keskuudessa on herännyt myös kysymyksiä siitä, miten nämä rajoitukset vaikuttavat kansainvälisen työvoiman houkuttelevuuteen ja pysyvyyteen Suomessa. Työntekijät saattavat muuttaa työn perässä Suomen sijaan toiseen maahan, jossa työntekoa ei rajoiteta. Filippiiniläisten työntekijöiden pysyvyysprosentti Suomessa on ollut yli 90%, mikä on positiivinen signaali, mutta työaikarajoitusten aiheuttama turhautuminen voi vaikuttaa pitkällä aikavälillä työvoiman motivaatioon ja sitoutumiseen.
Lähteet:
Työaikalainsäädäntö -ttl.fi
