Yrittäjien työtapaturmat lisääntyvät – kolmannes vie yli viikon sairaslomalle

Uutiset
Kirjoittaja: Roosa

Yrittäjien vapaaehtoisen työajan tapaturmavakuutuksen piirissä sattuneista työtapaturmista runsas kolmannes johtaa yli viikon sairauspoissaoloon, kertoo vakuutusyhtiö Fennia. Vielä huolestuttavampaa on, että noin 200 Kyrittäjää vuodessa joutuu työkyvyttömäksi useaksi kuukaudeksi. Kun työ ja toimeentulo ovat usein yhden ihmisen harteilla, vaikutukset voivat olla dramaattisia niin yksilölle kuin hänen asiakkailleenkin.

Vuonna 2024 yrittäjille sattui lähes 6 000 työtapaturmaa, mikä on noin 4 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Suunta on siis nouseva, vaikka useimmat tapaturmat jäivät lieviksi: noin 60 % johti vain muutaman päivän poissaoloon. Silti yksi viikko ilman työntekoa voi yrittäjälle tarkoittaa kadonneita asiakkaita ja peruuntuneita projekteja – harvalla on mahdollisuus järjestää sijaista lyhyellä varoitusajalla.

Mikä altistaa yrittäjän tapaturmille?

Fennian riskienhallintapäällikkö Riku Heinonen korostaa, että kiire ja huolimattomuus ovat suurimmat syylliset. Kun työpäivät venyvät, tauot jäävät väliin ja katse on asiakkaassa eikä jalkojen alla, pienikin virheliike voi johtaa kaatumiseen. Liukastumiset ja kompastumiset muodostavat kolmanneksen yrittäjien tapaturmista. Tyypillisiä riskitekijöitä ovat liukas piha, huono valaistus, merkitsemättömät kynnykset sekä liiallinen tavaran kantaminen kerralla.

Ongelma ei ole vain fyysinen vaan myös henkinen: kiireen aiheuttama stressi lisää huolimattomuutta, mikä puolestaan kasvattaa onnettomuuden todennäköisyyttä. Työturvallisuuskeskuksen mukaan yrittäjien työkuorma on usein epäsäännöllinen, mikä voi johtaa riskialttiiseen “juosten kustu” -tekemiseen.

Kansainvälinen näkökulma

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) on toistuvasti nostanut esiin, että pienyrittäjät ja itsensätyöllistäjät ovat keskimääräistä haavoittuvampia. Esimerkiksi Saksassa julkaistujen tilastojen mukaan yksinyrittäjillä sattuu suhteessa enemmän pitkäkestoisia työkyvyttömyyksiä kuin palkansaajilla – syynä on juuri turvallisuusrutiinien ja resurssien puute. Suomessa tilanne heijastaa samaa: yrittäjillä ei ole työpaikan työsuojeluorganisaatiota tai HR-osastoa huolehtimassa turvallisuudesta.

Mitä voidaan tehdä?

  1. Ennakointi arjen tasolla – Pienetkin korjaukset, kuten liukuesteet, selkeä valaistus ja hyvä talvikunnossapito, voivat vähentää tapaturmia merkittävästi.

  2. Turvallisuuskulttuuri – Yrittäjien tulisi ottaa käyttöön omia “turvataukoja”, aivan kuten suuremmissa yrityksissä tehdään turvallisuusvartteja.

  3. Vakuutusturvan hyödyntäminen – Fennian kaltaiset vapaaehtoiset vakuutukset auttavat pehmentämään taloudellisia iskuja, jos vahinko kuitenkin sattuu.

  4. Verkostoituminen – Useat yrittäjäjärjestöt tarjoavat koulutuksia ja tarkistuslistoja riskien hallintaan. Kyse ei ole vain sääntelystä, vaan omaan toimeentuloon sijoittamisesta.

Yrittäjyyden paradoksi

Yrittäjät kantavat suuren vastuun itsestään ja asiakkaistaan, mutta juuri heillä on usein vähiten resursseja suojautua riskeiltä. Tilastot muistuttavat, että työtapaturma ei ole vain hetkellinen “jalka paketissa” -vaiva, vaan se voi horjuttaa koko yrityksen toimintaa. Pienillä käytännön teoilla voidaan kuitenkin välttää isoja seurauksia.

Roosa
Seuraava

Joka toinen on halunnut irtisanoa kollegan – mutta miksi?