Todistustaakka – kenelle se kuuluu?

Todistustaakalla tarkoitetaan velvollisuutta esittää todisteita väitteidensä tueksi oikeudenkäynnissä. Toisin sanoen, se osapuoli, joka vetoaa tiettyyn seikkaan, on velvollinen näyttämään sen toteen. Tätä kutsutaan myös näyttötaakaksi. Tässä artikkelissa tarkastelemme tarkemmin todistustaakan käsitettä ja sitä, kenelle se kuuluu eri oikeudellisissa tilanteissa.

Kenellä on todistustaakka?

Todistustaakka määrittää, kenen vastuulla on esittää näyttö oikeustosiseikasta. Lisäksi se osoittaa, kenelle aiheutuu haitallisia seuraamuksia, jos oikeustosiseikkaa ei pystytä näyttämään toteen. Se, kenellä todistustaakka on, riippuu siitä, onko kyseessä riita- vai rikosasia.

Rikosoikeudelliset asiat

Rikosasioissa todistustaakka on aina syyttäjällä ja asianomistajalla. Syyttäjän on osoitettava toteen ne seikat, joihin hänen rangaistusvaatimuksensa perustuvat.

Riita-asiat

Riita-asioissa kantajan on näytettävä toteen ne seikat, jotka tukevat hänen kannettaan. Jos kantaja ei pysty esittämään riittävää näyttöä vaatimustensa tueksi, kanne hylätään. Kantaja vastaa siis näytön riittämättömyydestä. Myös vastaajalla on velvollisuuksia: jos hän esittää oikeudessa seikan, joka on hänen edukseen, hänen on tuettava sitä todisteilla.

Riita-asioissa todistustaakan jakautuminen on monimutkaisempaa kuin rikosasioissa, sillä todistustaakka voi olla sekä kantajalla että vastaajalla. On tärkeää, että kantaja esittää jo haastehakemuksessa vaatimuksensa ja niiden perusteet. Tuomioistuin on sidottu esitettyihin vaatimuksiin eikä saa ratkaista asiaa niiden ulkopuolelta. Tuomioistuin ei myöskään saa tuomita muuta tai enempää kuin mitä asianosainen on vaatinut, joten on olennaista esittää oikeat vaatimukset ja niiden perusteet jo haastehakemuksessa.

Vahingonkorvausasiat

Vahingonkorvausoikeudenkäynnit ovat luonteeltaan riita-asioita, joten pääsääntöisesti vahingonkärsijällä eli kantajalla on todistustaakka siitä, että vahinko on tapahtunut. Hänen on myös osoitettava aiheutuneen vahingon määrä sekä se, että vahinko johtuu väitetyn vahingonaiheuttajan toiminnasta tai laiminlyönnistä.

Työsuhteita koskevat riidat

Työsuhderiidoissa todistustaakka poikkeaa yleisestä riita-asioiden todistustaakasta siten, että työnantajalla on velvollisuus osoittaa menettelynsä lainmukaisuus. Esimerkiksi työntekijän väittäessä laitonta irtisanomista, työnantajan on näytettävä toteen irtisanomisen lailliset perusteet. Jos kyseessä on työsyrjintä tai yhdenvertaisen tai tasa-arvoisen kohtelun rikkominen, sovelletaan käännettyä todistustaakkaa: syrjinnän kohteeksi joutuneen on esitettävä syrjintäolettama, jonka jälkeen työnantajan on osoitettava, ettei syrjintää ole tapahtunut.

Sopimussuhteet

Liiketoiminnassa todistustaakka on keskeinen eri tilanteissa, erityisesti sopimuksia tehtäessä. Sopimusriidoissa osapuolet voivat kiistää ehtoja tai suorituksia. Jos toinen osapuoli kiistää ehdon tai suorituksen, todistustaakka on vaatimuksen esittäjällä. Esimerkiksi, jos yritys väittää toisen osapuolen rikkoneen sopimusta, on vaatimuksen esittäjän vastuulla esittää todisteet rikkomuksesta. Yritysten on tärkeää pitää selkeät asiakirjat, sopimukset ja rekisterit, jotta mahdollisissa riitatilanteissa on todisteita omien väitteiden tueksi tai syytöksiä vastaan.

Todistustaakan tarkoitus

Tuomioistuin on sidottu oikeudenkäynnissä esitettyihin vaatimuksiin ja niiden perusteisiin. Todistustaakan tarkoituksena on selkeyttää oikeudenkäyntiprosessia ja estää yllättävät ratkaisut, varmistaen, että asianosaiset tietävät, mitä heidän on todistettava. Todistustaakkasäännökset helpottavat myös vastapuolen puolustautumista, sillä niiden perusteella vastapuolen tarvitsee vastata vain esitettyihin vaatimuksiin ja niiden perusteisiin.

Maksuton lakineuvonta

Haluamme, että jokaisella yrittäjällä on mahdollisuus hoitaa juridiset asiat asiantuntevissa käsissä. Siksi olemme päättäneet tarjota tämän arvokkaan palvelun täysin maksutta – haluamme tehdä suomalaisesta yrittäjyydestä entistäkin sujuvampaa!