Uskallatko olla erilainen?

Väitän, että jossain vaiheessa uraansa jokainen yrittäjä ajattelee vähintään kerran “Miten erottua kilpailusta?” mutta usein se jääkin vain ajatukseksi tai vanhaksi kunnon toteamukseksi “Kyllä minäkin jos vain tekisin!” samalla kun pahin kilpailija näkyy jo onnistuneen oman erikoisuutensa löytämisessä. No mut hei, sittenhän vaan kopioidaan se! Turhaan sitä nyt itse alkaa tekemään mitään erilaista, joku saattaisi vaikka huomata!

Luin juuri hetki sitten myös monella tapaa parjatun mutta myös kiitetyn Jack Troutin ja Gustav Hafrénin teoksen Erilaistu tai kuole. Teos alkaa olemaan nykypäivän vauhdilla jo kohta historian kirja mutta enemmän kuin koskaan sen pääsanoma elää vahvempana kuin koskaan: Jos et pysty olemaan erilainen kilpailijoistasi, lopulta kuihdut ja kuolet pois. Suomalaisen näkövinkkelistä tämähän on kamalaa! Olemmehan sentään maailman harmain, tasaisin ja erilaisuutta inhoavin kansakunta.

Mutta mihin tämä sitten perustuu? Miksi pitää olla erilainen? Minulle on monesti sanottu, että erilaisuus ei ole itseisarvo. Erilaisuuden tehokkuus perustuu pitkälti kahteen asiaan. Ensinnäkin erilaiset asiat on helpompi muistaa. Jos näet jotain yllättävää tai erilaista muistat sen huomattavasti paremmin kuin normaalin jokapäiväisen asian. Tähän samaan perustuu myös oivaltava ja tunteisiin vetoava mainonta sekä erilaisuus brändeissä. Toinen tärkeä asia on se, että kun valinnanvaraa on paljon ihmiset tekevät ostopäätöksiä huomattavan paljon tunteella. Silloin eteen tulee ajatus, keneltä haluaisin ostaa ja silloin etusijalla on samalla tavalla ajattelevat ihmiset tai samoja arvoja kantavat brändit. Toisi sanottuna ihmiset samaistuvat johonkin. Mikäli olet todella intohimoinen tietyn urheilulajin harrastaja, mieluummin hankit varusteet alan erikoisliikkeestä kuin Prismasta.

Erilaisuus ei myöskään ole kovin vaikeaa. Helpoimmillaan se voi tarkoittaa yrittäjän pukeutumista, viestintää tai vaikka vain kertomalla millä tavalla ja miksi haluatte olla erilaisia kuin muut. Esim. “Me haluamme olla erilainen työpaikka ja antaa työntekijöillemme vapaat työajat sillä uskomme, että näin tekijät ovat tehokkaimmillaan ja arvostamme kaikkia tekijöitämme!” Näin töihin hakeutuu henkilöitä, jotka ajattelevat samoin ja tuotteita ostaa henkilöt, jotka jakavat samat arvot. Helpoimmillaan erittäin yksinkertaista. Toki erilaistumista kannattaa hakea myös syvemmältä ammatillisista asioista. Kukaan ei halua ostaa “kaikkia kaikille” ammattilaiselta. Erilaisuus ja erikoistuminen on nimittäin ammattiuskottavuuden yksi suurimmista kulmakivistä.

Tavalla tai toisella olemalla erilainen on nykymaailmassa jo itseisarvo sillä tässä kaikessa hälinässä muuten on vaikea jäädä kenenkään mieleen. Mieti siis, mitkä asiat omalla kohdallasi ovat niitä erilaistumistekijöitä ja vahvista niitä vähän joka päivä! Erilaistuminen on itseisarvo kysymys vain kuuluu, uskallatko olla erilainen?

ps. Urpoilu voi myös olla erilaistava tekijä. Sen kertoo myös kirjoittajan “Pilke silmäkulmassa” -kuva!

-J