Digitalisaatio tuli ja muutti sekä arjen että yritystoiminnan
Internetin tullessa yritysten käyttöön 90-luvulla, suomalaisillekin yrityksille markkinointiin sitä mahdollisuutena lähteä aktiivisesti ja helposti myymään kansainvälisille markkinoille. Se, mitä ei silloin ajateltu, oli se tosiasia, että samalla avattiin ovet myös maailman eri palveluiden nopeampaan rantautumiseen
Suomeen. Siitä on nyt kaikilla kokemusta useamman vuoden ja useamman alan parista, on sitten kyse pankkiliiketoiminnasta, verkkokaupasta, pelaamista kuten Nopeampi, tai erilaisista yrityspalveluista – digitalisaatio todellakin avasi markkinat, ja muovasi arkemme uuteen uskoon.
Miten digiaika tulee etenemään yhteiskunnassamme tulevien vuosikymmenten aikana, ja miten työn tekeminen ja yrittäminen tulevat muuttumaan- miten me tulemme muuttumaan sen mukana?
Arjen muutokset – ovatko ne pysyviä
Miltä näyttää digitalisaation runtelema arkemme? Koska viimeksi olet saanut paikallisesti asiantuntevaa palvelua, ilman että olet ensin keskustellut asiasta etänä, vai oliko se paikallinen palvelu lopultakin etäkokous? Entä oletko miettinyt sitä todellista eroa, mikä arkipäivissä on verrattuna viikonloppuun? Ero oli selvä silloin, kun kaupat olivat auki pääsääntöisesti vain arkisin kello 9-18, ja viikonloppuisin vain muutaman tunnin lauantaisin, sunnuntait oltiin kiinni. Nykyään palveluajat ovat huomattavasti laajemmat niillä toimijoilla, joilla riittää resursseja ja henkilökuntaa, mutta pienet liikkeet sinnittelevät vielä niillä vanhoilla askelmerkeillä, miksi? Arkemme rakenteet ovat muuttuneet melkoisen täydellisesti, mutta kuitenkin pidämme kovasti kiinni tästä arkiajattelusta, miksi?
Verkkokaupat ovat 24/7 avoinna ja niiden kautta kuluttajat ovat vähitellen opetettu siihen, että tuotteet voi tilata koska vain, ja mistä vain – vähitellen tämä ajatus on mennyt myös kohti palveluita, joka on tarkoittanut sitä, että kuluttaja lähettää viestin esimerkiksi maalarille perjantaina kello 23.15 ja odottaa saavansa välittömästi vastauksen, eikä vasta seuraavan viikon keskiviikkona, kun maalarilla on oikeasti aikaa keskittyä viestiin.
Eikä arjen muutoksista ainoita ole nämä verkkokauppojen aukiolot, vaan se todellisuus mitä tapahtuu teollisuudessa. Teollisuudessa yhä isompi osa töistä tapahtuu automaation kautta. IoT saa aikaan sen, että eri automaatiolaitteet ja robotit keskustelevat keskenään optimoiden tuotantoa – ohi ihmisen, joka saa aikaan nopeampaa ja virheettömämpää tuotantoa, mutta samalla vähentää ihmistyövoiman tarvetta, sekä fyysisen työn tarvetta. Tästä kaikesta on seurauksena työajan lyheneminen, ja työn fyysisyyden väheneminen, jotka tarkoittavat aikuisille entistä enemmän vapaa-aikaa, mutta myös entistä enemmän energiaa vapaa-aikaan.
Ajatteletko itse vielä arkipäivät jotenkin erilaisina kuin lauantain ja sunnuntain, vai oletko jo siinä tilanteessa, että päivillä on nimet, mutta niillä ei ole suurempaa merkitystä, eikä suurempaa tarkoituksellista eroa?
Vapaa-ajan muutokset heijastavat työelämään
Arjen muutokset, lisääntynyt vapaa-aika ja menneiden muutaman vuoden erikoiset tapahtumat ovat muokanneet myös työntekemistä. Toisaalta etätyöt lisääntyivät, mutta samalla myös yhteiskunnan muutokset toivat uusia tuulia ajattelumalleihin, kun entinen me-ajattelu vaihtui minä-ajatteluun, ja samalla työmarkkinat ajautuivat entistä erikoisempaan tilanteeseen. Toisaalla digitalisaation luo koko ajan lisää vapauksia, mutta samalla myös lisää odotuksia, mutta yksittäinen työntekijä ei ole enää valmis niihinkään joustoihin, joita aiemmin tarvittiin me-yhteiskunnassa.
Aiemmin aikuisille ei varsinaisesti ollut kovinkaan paljon erikoisia vapaa-ajan harrastuksia tarjolla arki-illoille, mutta tässä maailmantilanteessa, kun jokainen päivä on itseasiassa aika lailla samoilla määritelmillä varustettu, on aikuisille tarjolla entistä suurempia valikoimia vapaa-ajan tekemistä, viihteestä itsensä kehittämiseen ja toiseen tai jopa kolmanteen työpaikkaan, tai päivätyön ohessa pienimuotoiseen yrittämiseen. Arki on todellakin muuttunut.
Kalenterista älypuhelimeen
Isossa kuvassa arjen muutokset entisajoista digitalisaation voi ajatella tekemisen ja kalenterin kautta. Ennen ihmisiä ei saanut niin hyvin kiinni kuin nyt, ja aikataulut rakennettiin kalenteripäivin ja viikkojen mukaisesti. Projekteja ja töitä aloitettiin tiettyinä päivinä ja asioista sovittiin hyvissä ajoin – yleensä.
Digitalisaatio toi tähän yhtälöön uusia muuttujia heti alusta alkaen. Mobiilipuhelinten tulo markkinoille tarkoitti vähitellen sitä, että jokainen meistä oli koska tahansa kiinni saatavissa, ja mobiilisovellusten ja älypuhelinten kehityksen edetessä alun perin työpohjainen matkapuhelin oli kehittynyt jokaisen arjen työvälineeksi – jonka sovelluksilla nyt vuonna 2023 hallitaan niin oma syömistä, liikkumista, kaveripiiriä kuin työasioita – ja kelloon katsomatta. Sen alla on jäänyt niin radio kuin televisio, ja televisiosta on tullut enemmänkin vain monitori, jota käytetään itse valittujen ohjelmien katselemiseen. Itse asiassa vuonna 2022 1/7 suomalaisista nuorista aikuisista ei enää katso lainkaan lineaarista televisiota.
Mutta missä se suurin ero menneisiin vuosiin tulee, on aikakäsityksessä. Siinä missä aiemmin yhteydenottaminen oli suunniteltua, nyt viestejä lähetään koska sattuu ja määrät ovat vain kasvaneet. Se tarkoittaa myös, että erilaiset työtehtävät voidaan aloittaa ja tehdä koska tahansa, ja tehtäviä voidaan myös antaa koska tahansa – työntekemisen aika on muuttunut.
Digitalisaation eteneminen jatkuu
Se, että Pohjoismaissa on digitalisaatio otettu hyvin vastaan ei tarkoita sitä, että samoin olisi käynyt koko Euroopassa. Eurooppa on alue, joka koostuu monesta pienestä palasesta, omista kulttuureista, ja jopa tuhansien vuosien aikana rakentuneista tavoista ja tottumuksista, eikä näiden rakenteiden vieminen digiaikaan ole ollut, tai ei ole, kaikissa maissa yhtä suoraviivaista, kuin mitä se on esimerkiksi Suomessa, Virossa tai Ruotsissa. Siinä missä meillä on kodeissa jo vaikka minkälaisia älysovellusratkaisua, eletään isossa osaa Eurooppaa vain toisenlaisessa arjessa – ja tämä monimuotoisuus tulee jatkossakin olemaan toisaalta Euroopan rikkaus, mutta toisaalta myös kaikenlaisia eroja kärjistävä tekijä, myös digitalisaation edetessä.
Me saatamme omassa nopeassa arjessamme kuvitella, että kaikkialla maailmassa alkaa olla arki sellaista kuin meillä Suomessa. Peruselintaso on hyvällä tasolla, jopa siinä mittakaavassa, että emme valita sitä, etteikö meillä ole ruokaan, vaan sitä, että emme saa haettua erikoiskahvia tutusta kahvilasta arki-iltaisin kello 22.15, koska kahvilat ovat jo kiinni. Osassa Eurooppaa arki on aivan erilaista, eikä se taskusta löytyvä älypuhelin ole täytetty samanlaisilla viihdesovelluksilla, mitkä meillä ovat arkipäivää. Eikä se olohuoneen televisio ole käytössä niiden kymmenen suoratoistokanavan katseluun, vaan ihan tavallisen tv-kanavan katseluun, uutisten ja ajankohtaisohjelmien ja paikallisten omien ohjelmien katseluun.
Digi ja yritystoiminta
Jos aiemmin tuntui riittävän yrittäjälle saada aikaiseksi jonkinlaiset kotisivut ja toimiva sähköposti, on tämän päivän liiketoimintaympäristö heittänyt siihen mukaan verkkolaskutukset, verkkokaupan, sosiaalisen median ja erilaiset yritystoimintaan liittyvät mobiilisovellukset – nuorempien yrittäjien on helpompi päästä tämän nykyisen yritystoimintaympäristön mukaan, mutta vanhemmille yrittäjille alkavat muutokset olla jo sen verran monipuolisia ja monilta osin heidän arkeensa kuulumattomia, että kaikkia digitalisaation hyötyjä ei nytkään enää saada kaivettua esiin.
Mitä siis tulevaisuudessa? Automaatio, älysovellukset, mobiiliratkaisut ovat jo osa arkeamme, käyttäjät vain tulevat ”nuorenemaan”. 90-luvulla syntyneet ja sen jälkeen ovat diginatiiveja, ihmisiä, jotka ovat koko ikänsä eläneet tätä nykyisyyttä. Digitalisaatio tulee arjessa tasaantumaan sitä mukaa, kun vanhemmat sukupolvet siirtyvät ajasta ikuisuuteen, ja kohta jäljellä on vain diginatiiveja, mutta millainen arki ja liike-elämä meillä on silloin? Mitä siitä vanhasta ajattelusta on jäljellä, maksetaanko tulevaisuudessa enää sunnuntailisiä, kun kaikki päivät ovat sitä samaa harmaata massaa.. ja miten työajat ja työpäivät rakentuvat arkeemme, kun jo nyt etätöissä olevilla on enemmän kyse töiden tekemisestä, kuin niiden tekemisestä tiettyjen tuntien raameissa.