Reima Karsikas ja Diter Oy: Jalan halvaantumisesta yrittäjäksi
Mistä kaikki sai alkunsa?
Yrittäjäurani sai alkunsa alun perin urheilu-uralta. Voitettuani Suomen mestaruuden neljänsadan kahdeksansadan metrin hallijuoksussa vuonna 1972 tarkoitukseni oli suunnata Montrealin olympialaisiin kisaamaan. Ennen kisoja, vuonna 1973, kaaduin juoksuharjoituksissa niin, että oikean jalkani polvi kääntyi väärinpäin. Jalka halvaantui, ja lääkärit totesivat vain kylmän viileästi, että en enää ikinä pystyisi kävelemään ilman tukia saatikka juoksemaan. Olin viikko ennen loukkaantumistani kuitenkin saanut kehitettyä sähköisen elektroterapiaan tarkoitetun kuusikanavaisen laitteen. Sitä oli tarkoitus käyttää voimaharjoittelun ja palautumisen tukena. Sairaalasta pois päästyäni kokeilin laitetta, ja onnistuin kuntouttamaan jalan siihen kuntoon, että jo puolentoista vuoden kuluttua juoksin kahdeksansadan metrin alle 2 minuutin aikaan.
Juoksun jatkuttua päätin ottaa yhteyttä Helsingin Meilahden sairaalan fysiatrisen osaston ylilääkäriin, professori Erkki Valtoseen. Kävin häntä tapaamassa ja Erkki innostui asiasta.
Aloitimme yli 20 vuotta kestäneen yhteistyön. Erkki rohkaisi minua suunnittelemaan laitteita muidenkin käyttöön. Perustin vuonna 1976 yritykseni Diter Oy:n, joka toimi silloin nimellä Diter-Elektroniikka Oy.
Vuonna 1981 kävin fysioterapiakoulutuksen, josta valmistuin 1983 fysioterapeutiksi. Sen jälkeen perustin ympäri Suomea fysioterapian hoitoyksiköitä. Kaiken kaikkiaan minulla oli kuusi toimipistettä ja parhaimmillaan työllistin jopa 50 ihmistä. Myin nämä hoitolaitokset pois 1980-luvun lopulla, minkä jälkeen aloin tutkimaan ja testailemaan eri hoitojen vaikuttavuuksia.
Omakohtainen loukkaantumiseni ajoi minut toisin sanoen yritykseni pariin – ratkaisin oman ongelman, ja oli aika tarjota tukea myös muille tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiville. Nyt olen pyörittänyt yritystä jo yli 47 vuotta.
Mitä Diter Oy tarjoaa?
Olen kehittänyt erilaisia hoito- ja tutkimuslaitteita sairaaloihin, fysioterapiaan, hyvinvointi- ja kaudenhoitoalalle sekä urheilupuolelle yhteensä jo lähes 70 kappaletta. Suurin osa on valmistettu nykyisessä Kaarinan toimipisteessä.
Tänä päivänä hoidan useita erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoja päivässä. Potilailla on esimerkiksi neurologisia vaivoja, rasitusvammoja tai leikkausten jälkeistä kuntoutusta. Olen myös käynyt kouluttamassa ympäri Suomen esimerkiksi fysioterapia ja kaudenhoitoalan opettajia.
Yrittäessä tulee aina mutkia matkaan – mainitse jokin haaste?
Otin avuksi ulkopuolisen konsultin, kun laitteita oli tarkoitus lähteä viemään Yhdysvaltoihin. Konsultin oli tarkoitus hoitaa tarvittavat luvat, kuten FDA-hyväksynnät, kuntoon. Laitteiden myynti oli tosiaan tuohon aikaan valtavassa nosteessa USA:n markkinoilla, joten halusin päästä markkina-alueelle mukaan. Konsultti ei kuitenkaan hoitanut asioita sovitusti, minkä takia myyntiin tarvittavat luvat evättiin. Se oli melkoinen takaisku ja Amerikka jäi valloittamatta.
Miten neuvoisit yrittäjää jatkamaan eteenpäin vastoinkäymisten osuessa kohdalle?
Suosittelen tekemään taustatyön hyvin eri tilanteissa. Edellä mainitsemassani tapauksessakin oli kyse siitä, että käyttämäni konsultti ei ollut hankkinut tarvittavaa resurssia lupaprosessin läpivientiin. Aina, jos yritys lähtee kansainvälistymään eikä sitä pysty itse tekemään, niin pitää olla yhteistyökumppani, joka varmasti vie asian maaliin asti.
Parasta mitä yrittäjyys on tuonut?
Yksi parhaista tilanteista on toki se, että on saanut hoidettua itsensä kuntoon onnettomuuden jälkeen niin, että kykenee liikkumaan suhteellisen hyvin. Lisäksi kehittämäni laitteet ja hoitomuodot ovat auttaneet tuhansiin suomalaisten vammoihin ja kuntoutuksiin. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä apuun, jota ovat saaneet, ja heidän elämänlaatunsa on parantunut merkittävästi. Se merkitsee minulle paljon.
Väite: yrittäjäksi oppii yrittämällä eikä koulun penkeillä. Mitä olet mieltä?
Se on tosiasia, että koulusta suoraan ei valmistu yrittäjäksi. Aina pitää olla valmiina joku idea tai tuote. Sinulla tulee olla myös selkeä menetelmä, että miten lähdet ideaa/tuotetta viemään markkinoille. Pitää olla suunnitelma, että miten siitä pystyy luomaan itselleen ja mahdollisesti muille työpaikkoja.
Myytti: yrittäjä on aina töissä. Totta vai tarua?
Kyllähän se aika lailla pitää paikkansa. Jos mietin omaa taustaa, niin olen tässä lähes 50 vuotta kestäneellä yrittäjäuralla tehnyt aina keskivertoa palkansaajaa pidempää työpäivää. En ole koskaan urani aikana pitänyt virallista kesälomaa.
Yrittäjyys on minulle intohimo ja elämäntapa. Toki itselläni on melkoisen hyvä fysiikka, ja pidän itseni edelleen kunnossa säännöllisellä urheilulla. En muuten pystyisi tekemään näin pitkiä päiviä.
Jäätkö koskaan eläkkeelle?
Periaatteessa olen tälläkin hetkellä virallisesti eläkkeellä, vaikka teenkin töitä paljon. Sitten kun Diter Oy täyttää 50 vuotta, niin ajattelin ainakin vähentää työtaakkaa.
Vapaa sana suomalaisille yrittäjille
Jos haluaa yrittäjäksi lähteä, niin pitää olla se hyvä idea. On hyvä varautua siihen, että kauheasti ei apuja välttämättä tule ulkopuolelta, eli töitä pitää jaksaa tehdä. Suunnittele hyvin oma taloudellinen tilanne niin, että saat rahallisesti kaiken kannattavaksi.
Kirjoittajasta:
Olen Niko Kajala, ekonomi ja yrittäjä Turusta, osa Yrittäjä.io:n tiimiä sekä Korkeakouluopiskelijat-yhteisön perustajajäsen. Olen yhteisöjen rakentamisen ammattilainen, valmentaja ja kouluttaja, jonka yhtenä intohimona on kannustaa nuoria yrittämiseen. Esikuvani on jo pienestä asti ollut Arnold Schwarzenegger, joka on motivoinut minua tekemään töitä unelmieni eteen. Voit lukea minusta lisää täältä.
